Talvi tulee, lämmitys ei

Tilanne Ukrainassa ei ole kääntynyt oikeastaan suuntaan eikä toiseen, kukaan ei oikein tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu. Tällä hetkellä ihmisiä on järkyttävä määrä evakossa, ja kovaa vauhtia kylmenevät päivät ovat monelle todellinen painajainen. Vain onnekkailla heistä on juuri nyt lämmitys, ja useilla ei ole tietoa, saavatko he lämpimää kotia koko talvena. Ukrainan valtiolla ei ole resursseja auttaa kaikkia evakkoon joutuneita, vapaaehtoisuus on sana, jolla on nyt merkitystä sodasta kärsivien ihmisten elämän turvaamiseksi.

 Siispä suomalainen Hanni-Katja Hyvärinen halusi järjestää apua sodasta kärsiville. Hanni-Katja kokosi ympärilleen muita avuliaita ihmisiä, ja he yhdessä keräsivät valtavan määrän lämpimiä vaatteita. He saivat lahjoituksena pahvilaatikoita ja Ukrainaan ajava rekkakuskikin löydettiin. Kerätyt vaatteet saatiin lähetettyä 25.marraskuuta pakolaisleireille Ukrainaan, monien byrokraattisten ongelmien jälkeen. Matkassa kesti kolme päivää, joten vaatteet ovat nyt vihdoin saatu jaettua uusille onnellisille omistajille.

 On arvioitu, että evakkoon on lähtenyt noin puoli miljoona ukrainalaista. Apua tarvitsee siis oikeasti moni ihminen, joka on menettänyt sekä lämpimän kodin että vaatteet. Sekä Hanni-Katjan porukka, että monet muutkin ovat halukkaita auttamaan. Ukrainassa tarvittaisiin silti nopeasti apua lisää, talvi tulee, mutta lämmitys ei.


Lähteet: http://areena.yle.fi/tv/2166905

Ilmasto, ilmasto ja ilmasto

Tämä aihe on ollut pinnalla uutisotsikoissa viime viikkoina. Paljon on puhuttu ja ehkä myös vähän sovittukkin. Yhdysvallat ovat muiden noin 190 valtion mukana olleet sopimassa ilmastoneuvotteluissa Limassa. Tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta.
Mielenkiintoista Yhdysvaltojen puolelta asiasta tekee se, että marraskuun puolessa välissä Yhdysvallat sopi Kiinan kanssa kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamisesta. Yhdysvallat on ottanut merkittäviä askelia kohti parempaa ilmaston tulevaisuutta. Ottaen huomioon maan ympäristöongelmat, sen sopimukset ovat olleet tervetulleita. Yhdysvalloissa ympäristöongelmat ovat jopa niin pahoja, että esimerkiksi Kaliforniassa on jouduttu tekemään vedenkäyttörajoituksia.
Sopimukset ovat toki vain mustaa paperilla. Konkreettisia tekoja sen síjaan ei ole nähty tarpeeksi. Uutistoimisto AFP:n mukaan Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerryn mukaan tarvitaan nopeita toimia ilmastonmuutosta vastaan. Kerryn mukaan on turhaa juuttua ideologisiin ja poliittisiin väittelyihin, vaan hänen mukaansa on aika toimia. Kerry haastaa päättäjiä kunnianhimoiseen, päättäväiseen ja nopeaan toimintaan.
Pitkään Limassa pidettyyn ilmastoneuvotteluun saatiin lopulta kompromissi, vaikka yhteisymmärrys ei ollutkaan itsestäänselvyys. Yhdysvallat olivat mm. Australian, Venäjän ja Japanin rinnalla hyväksymässä päätöstekstiä. Liman ilmastoneuvottelu oli vasta askel kohti lopullista sopimusta, jonka on määrä solmia Pariisin ilmastoneuvotteluissa vuoden kuluttua. Asioissa on päästy kuitenkin eteenpäin ja Yhdysvallat on ottanut ryhtiliikettä ilmastopolitiikassaan.

Sierra Leone peruu joulun ebolan vuoksi

Ebolasta  uutisointi tuntuu laantuneen viime aikoina, vaikka ei ole kauaakaan kulunut siitä, kun aihe oli vielä kaikkien huulilla. Hieman tuntuu että aihe on ainakin täällä Suomessa saanut väistyä muiden uutisaiheiden tieltä. Ongelma ei ole silti poistunut ebola-alueilta, vaikka siitä ei meitä enää joka hetki muistutettaisikaan. Samaan aikaan kun me täällä valmistaudumme joulun viettoon, Sierra Leonessa perutaan joulu. Tällä tarkoitetaan sitä, että kaikki julkiset joulutapahtumat on peruttu ebolaepidemian vuoksi. Kaduilla partioi sotilaita jotka käännyttävät juhlijat takaisin sisätiloihin. Sierra Leonessa on baarit ja yökerhot pidetty muutenkin kiinni ja julkiset kokoontumiset ovat kiellettyjä.

    Mielestäni on hyvä, että asian vakavuus on huomattu ja sen eteen on tehty toimenpiteitä. Toisaalta on hurjaa ajatella, että jossain päin maailmaa joulua ja uutta vuotta vietetään sisätiloissa yksinään, sen sijaan että juhlittaisiin kaikki yhdessä esim. koko suvun tai yhteisön kesken, niin kuin afrikan kulttuureissa on tapana. Sierra leonessa 8069 ihmistä on saanut ebolatartunnan ja 1899 on kuollut tautiin (12.12.2014), joten on ihan ymmärrettävää että tällaiset toimenpiteet on otettu käyttöön.

http://yle.fi/uutiset/sierra_leone_peruu_joulun__syyna_ebolaepidemia/7687259

Ahvenanmaa irti Suomesta?

Ei tarvitse mennä merta edemmäksi kalaan löytääkseen alueen, jolla asuu Suomesta eroon haluavia ihmisiä. Ahvenanmaallakin on pientä halua, ei kuitenkaan samanlaisessa mittakaavassa kuin Skotlannissa tai Kataloniassa.

Iltalehti haastatteli Skotlannin kansanäänestyksen alla ahvenanmaalaista Axel Jonssonia, joka on Ahvenanmaan itsenäisyyttä ajavan Ålands Framtid -puolueen puheenjohtaja. Jonsson syyttää haastattelussa Suomea lupausten pettämisestä - ahvenanmaalaiset eivät pärjää pelkällä ruotsinkielellä, vaikka Suomi on antanut 1921 kielilupauksen, jonka nojalla ahvenanmaalaiset saavat puhua ruotsia. Käytännössä pelkällä ruotsilla ei enää pärjää - virkamiehet osaavat niin huonosti ruotsia, että on pakko osata suomea.

Kuitenkaan - Ålands Framtidiä lukuunottamatta - ei Ahvenanmaalaisilla suurta halua itsenäistymiseen ole, oltaisiinhan se jo Suomessa kuultu isompaan ääneen. 

Helsingin Sanomissa Jonsson sanoi uskovansa ennen Skotlannin äänestystä, että Skotlannin mahdollinen itsenäisyys saattaisi ajan kuluessa rohkaista ahvenanmaalaisia muuttamaan kantaansa, eli he saattaisivat rohkaistua haluamaan itsenäisyyttä

Suurin syy on juurikin kielikysymys - ruotsiksi kun on vaikeaa saada koulutusta,  ja lisäksi Ålands Framtidenin mukaan itsenäisyys on ainoa vaihtoehto Ahvenanmaan yksikielisen ruotsalaisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi.

Kuitenkin selviää myös, että riippuu paljon Suomen kieliasian kehityksestä onko Ahvenanmaa tosissaan haluamassa itsenäisyyttä. Mikäli erityisesti suomalaiset virkamiehet osaisivat ruotsia paremmin, ei tarvitsisi miettiä kielilupauksen rikkomista. Tästä voi vetää johtopäätöksiä, että niin sanottu pakkoruotsi kannattaa säilyttää, mikäli ei halua Suomen menettävän yhtä maakunnistaan.

lähteet:

http://www.hs.fi/kotimaa/a1305873721368

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014091718667964_uu.shtml

Venäjä - shoppaushullun toivemaa

Joulu ja joululahjojen aika lähenee, eikä venäläisten tärkeimpään juhlaan eli uuteenvuoteen ole pitkästikään aikaa. VR on kuitenkin arvioinut, ettei venäläisturisteja nähdä Suomen katukuvassa vuodenvaihteen juhla-aikana niin paljon kuin aiemmin. Vuodenvaihteessa lisäjunia saapuu Suomeen vain 15, mikä on vähän verrattuna viime vuoteen: lisäjunia saapui silloin 47. VR:n kaukoliikenteen palvelujohtajan Ari Vanhasen mukaan matkustajien määrä on ollut laskusta kesäkuusta lähtien. Matkustajien vähentymiseen on vaikuttanut ruplan heikentynyt kurssi.

Matkustusliike onkin kääntynyt päinvastaiseen suuntaan: ruplan erittäin alhainen hinta on herättänyt henkiin suomalaisturistien innokkuuden itämatkailuun uudelleen. Eurolla sai pitkään 45 ruplaa, mutta nyt jo 60 ruplaa.

Venäläisyritykset ovat tarttuneet mahdollisuuteen kalastella turisteja kaikin konstein. Erilaisia tarjouksia löytyy pilvin pimein: esimerkiksi kolmen yön hotellimajoituksen voi saada kahden yön hinnalla, jotta lännestä tulevat turistit pysyisivät Venäjän maaperällä kauemmin. Kankaat ja vaatteet ovat olleet halpoja aiemminkin, mutta ovat halventuneet entisestään. Lisäksi monet suomalaiset pienryhmät käyvät joukkovoimalla hamstraamassa elektroniikkaa ja kosmetiikkaa, ja samalla herkuttelevat luksusravintoloissa halpaan hintaan. 5-10 eurolla voi syödä jo kolmen ruokalajin aterian.

Syntyikö sinulle ajatus lähteä viimehetken jouluostoksille idän suuntaan? Jos mielit lähteä vaikkapa pikavisiitille Pietariin, hankinnat kannattaa maksaa nimenomaan ruplilla eikä euroilla, jos haluaa suurimman voiton. Kauppiaat huolivat mielummin arvokkaamman euron pussiinsa, mutta voivat ottaa lisämaksua sukanvarteen. Ruplilla maksettaessa halvimmillaan 55 litran tankillisesta bensaa tarvii maksaa vain 29 euroa, mutta euroilla maksettaessa sama määrä bensaa voi maksaa jopa 43 euroa. Myös korttimaksuihin laitetaan hyvät käsittelymaksut.

Vaikka monia matkustajia riittää, useimpien kuluttajien matkustusintoa lieventää epävakaat poliittiset olot. Kuitenkin halpa houkuttelee aina ihmisiä liikkeelle.


Lähteet: HS, Yle

Poliitikoille Naton suosion nousu on pulma


Myönteisyyden kasvu Nato-jäsenyyteen ja puolustusmäärärahoihin ovat Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n tutkimuksen selvimmät muutokset.
   Svenska Dagbladetin tutkimus kertoo ruotsalaisten Nato-myönteisyyden nousseen maaliskuun 31 prosentista 40:een ja vastustuksen laskeneen 50:stä 42 prosenttiin.

Nato-jäsenyyttä kannattaa nyt noin kolmannes, kun vuosi sitten vastaava osuus oli viidennes, tämä ei ole Ukrainan jatkuvan sekasorron takia mikään ihme.
Poliitikkoja askarruttaa, miten vaalitaistelussa Natosta keskustellaan ja millainen Nato-pykälä sorvataan seuraavaan hallitusohjelmaan.

Lähe: http://www.satakunnankansa.fi/Paakirjoitukset/1194944912655/artikkeli/naton+suosion+nousu+on+pulma+poliitikoille.html

Ruplan rupsahdus

Maailmallakin tunnetulle Putin-juustolle oli kysyntää. Putin-juusto -sana valittiin vuoden sanaksi.

"Venäjän näkymät ovat erittäin hyvät. Siellä on iso kulutuspotentiaali ja ostovoimaisen väestönosuus on koko ajan kasvamassa."

Näin totesi Myllyn Paras -yhtiön toimitusjohtaja Pekka Savela Ylen artikkelissa vuonna 2013. Vienti Venäjälle kasvoi tammi-elokuun aikana vuonna 2013 ripeää kymmenen prosentin tahtia.

Positiiviset mielikuvat Venäjän talouden tulevaisuudesta ovat rapisseet talouspakotteiden ja öljyn hinnan romahtamisen lomassa. Venäjän talous yskii. Rupla on menettänyt arvoaan keskikesän jälkeen 25 prosenttia euroon nähden ja 36 prosenttia dollariin nähden. 

Ruplan arvoromahdusta selittää kolme syytä: tärkein on öljyn hinnan lasku, sillä Venäjän viennistä jopa kaksi kolmannesta on öljyä ja maakaasua. Toinen syy on Venäjän talouden heikkous, jota painaa alemmaksi entisestään lännen asettamat pakotteet. Lisäksi ruplan syöksyyn vaikuttaa Venäjän keskuspankin uusi rahapoliittinen linja, jossa rupla laitettiin kellumaan.

Kansalaiset eivät kuitenkaan murehdi. Venäläiset kuluttajat ovat suhteellisen rauhallisessa mielentilassa ja uskovat ruplan selviytymiseen. Ruplan romahdus alkaa kuitenkin pian kiristää kuluttajien oloja, kun aiemmin ostetut varastot tyhjentyvät vähitellen. Venäläisten ostovoima katoaa, kun ulkomaiset tuotteet maksavat yhä enemmän ruplissa.

Venäjän huono taloustilanne heijastuu naapurimaihin asti, eikä Suomi ole poikkeus. Venäjä on Suomen kolmanneksi suurin vientimaa heti Ruotsin ja Saksan jälkeen. Suomen Pankin laskelmassa rupla heikentyisi 20 prosenttia ja Suomen vienti Venäjälle supistuisi 25 prosenttia vuoden aikana. Se veisi Suomen talouskasvusta 0,9 prosenttia, ja riittäisi todennäköisesti viemään Suomen talouden plussalta miinukselle. Entinen pääministeri onkin karusti ennustanut, että Venäjän talouden kaatuessa Suomi kaatuu sen mukana.

Venäjä on tärkeä vientimaa suomalaisille yrityksille, kuten Valiolle ja Atrialle. Helsingin Sanomien mukaan Atria aikoo lomauttaa henkilöstöään Venäjän kaupan hankaloitumisen johdosta. Suomessa naurattanut Putin-juusto on surullisenkuuluisa esimerkki viennin vaikeutumisesta pakotteiden seurauksena.

Yksi huono merkki Venäjän taloudessa on tallelokeroiden kysynnän lisääntyminen. Ihmiset työntävät kaappeihin rahaa, usein dollareita, kun usko omaan valuuttaan ja rahoitusjärjestelmään horjuu. Venäjän pankkimaailmakaan ei näe valonpilkahdusta: maan toiseksi suurin pankki VTB on vaikeuksissa. Pankki pyytää 250 miljardin ruplan eli noin 4,3 miljardin euron apupakettia maan hallitukselta.