Nato

Mikä on nato?

Nato on Pohjois-Atlannin liitto, joka on poliittinen ja sotilallinen liittouma. Se perustettiin 4. huhtikuuta 1949 Yhdysalloissa, Washingtonissa. Naton päämaja sijaitsee Brysselissä, Belgiassa. Tällähetkellä jäseniä on 28. Naton toiminta on turvata sen jäsenten yhteisiä arvoja, joita ovat oikeusvaltio, demokratia, yksilön vapauksien kunnioittaminen ja kiistojen rauhanomainen ratkaisu. Nato huolehtii jäsenmaiden vapaudesta poliittisesti, turvallisuudesta ja loppu vaiheessa sotilaallisesti. Nykyinen pääsihteeri on norjalainen Jens Stoltenberg, hän aloitti tehtävässä 1. lokakuuta 2014.

Lähe: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjois-Atlantin_liitto


Ulkoministeriön virkamiestyöryhmä Nato-jäsenyyden kannalla

Ulkoministeriö on sitä mieltä, että Nato-jäsenyys selkeyttäisi monin tavoin Suomen asemaa. Ulkoministeriö kertoo, että Suomelle on keskeinen haaste säilyttää sotilaallisesti riittävän uskottava asia oman turvallisuutensa takaamiseksi. Suomen on huolehdittava omasta puolustuskyvystään, jonka perusedellytys on osallistua kansanväliseen yhteistyöhön. 

Lähe: http://yle.fi/uutiset/ulkoministerion_virkamiestyoryhma_nato-jasenyyden_kannalla/7501212

 
Vasemmistoliitto ja Vihreät pitävät kiinni nykyisen hallitusohjelman kirjauksesta, joka kieltää Nato-jäsenyyden hakemisen valmistelun

Vasemmistoliiton ryhmäjohtaja Annika Lapintie, Vihreiden ryhmäjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto ja Vasenryhmän kansanedustaja Markus Mustajärvi olivat sitä mieltä, että Nato-jäsenyyden valmistelulle on saatava loppu seuraavassa hallitusohjelmassa.
RKP:ssä Nato-myönteisyys on lisääntynyt.
Eduskuntaryhmien puheenjohtajien mielestä Nato-päätöstä pitäisi edeltää kansanäänestyksellä. Perussuomalaiset olisivat valmiita jo ensi vaalikaudella.

 Lähe: http://yle.fi/uutiset/enemmisto_puolueista_valjentaisi_hallitusohjelman_nato-kirjausta/7520312

Alexander Stubb antaa ulkomailla väärän kuvan Suomen Nato-linjasta

Stubb oli kertonut medialle Lontoossa Suomen olevan seuraavan hallituksen nykyistä Nato-myönteisempi. Stubb kertoi brittiläiselle BBC:lle, että Suomen olisi pitänyt liittyä Natoon vuonna 1995. 

Keskustan riveistä kysyttiin aikooko Stubb olla tulevaisuudessa varovaisempi lausunnoissaan.

Tähän Stubb vastasi: " Tulen sanomaan aivan samalla tavalla myös seuraavan kerran. "

Lähe: http://yle.fi/uutiset/oppositio_stubb_antaa_ulkomailla_vaaran_kuvan_suomen_nato-linjasta/7519900

Komentaja Lindberg kertoo, että Nato on moninkertaistanut koneidensa määrän Baltiassa

Lindberg kertoo, että aikaisemmin Baltiassa oli vain muutama kone ja nyt sielä on nelin-, jopa viisinkertainen määrä koneita. Baltian maissa Nato on moninkertaistanut ilmatilan valvonnan.
Toiminnan taso ja aktiviteetti ovat nousseet Itämerellä.
Ranska on tarjonnut hävittäjiään Balttiaan ja Puola on valmis luovuttamaan ilmavalvontaan neljä hävittäjää. Tanska on myös tarjonnut neljää konettaan. Nato aikoo vahvistaa läsnäoloaan Baltiassa niin maalla, merellä kuin ilmassa.

Lähteet: http://yle.fi/uutiset/komentaja_lindberg_nato_moninkertaistanut_koneidensa_maaran_baltiassa/7526808

http://yle.fi/uutiset/nato_lisaa_havittajiaan_baltian_ilmatilassa/7183057


Ukrainan hallituksen ykköstavoite on Nato-jäsenyys

Viiden länsimielisen puolueen hallitus on asettanut Nato-jäsenyyden ykköstavoitteekseen solmimassaan hallitussopimuksessa. Pääministeri Arseni Jatsenjuk on sanonut, että Nato on ainoa keino suojella Ukrainaa Venäjältä. Arseni Jatsenjuk ehdotti parlamentille jo elokuussa, että Ukraina luopuisi liittoutumattomuudestaan ja pyrkisi Natoon.
Nato harkitsi jäsenyyden tarjoamista Ukrainalle vuonna 2008, kun Venäjä kävi sotaa Georgiaa vastaan.  Presidentti Viktor Janukovytš oli kuitenkin tätä vastaan.

Lähe: http://yle.fi/uutiset/ukrainan_uuden_hallituksen_ykkostavoite_nato-jasenyys/7645362

  

Nato: Venäjän sotilaslentoja tunnistettu 400 kertaa tänä vuonna

" Suurin osa lennoista on ollut kansainvälisessä ilmatilassa, mutta hyvin lähellä ilmatilaamme. " Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi Länsi-Virossa. Stoltenbergin mukaansa noin sata tunnistetuista venäläislennoista on lentänyt juuri Baltian alueella.

Lähe: http://yle.fi/uutiset/nato_venajan_sotilaslentoja_tunnistettu_400_kertaa_tana_vuonna/7642733

Nato vastasi 25 Venäjän syytökseen

Nato vastasi Venäjän viranomaisten esittämiin syytöksiin faktoilla. Venäjä on esimerkiksi väittänyt Naton ohjuspuolustuksen olevan suunnattu Venäjää vastaan. Venäjä on väittänyt myös Naton johtajien luvanneen, ettei sotilasliitto laajentuisi kahden Saksan yhdistymisen jälkeen enempää itään.

Nato oli vastannut tähän Venäjän väittämään väitteeseen joka oli " Naton ohjuspuolustuksen olevan suunnattu Venäjää vastaan. "

Naton vastaus: Naton ohjuspuolustuspolitiikasta päätettiin Lissabonin huippukokouksessa vuonna 2010, jolloin päätettiin perustaa ohjustorjuntakyky suojamaan Naton eurooppalaisia jäsenvaltioita. Myös Venäjä kutsuttiin mukaan yhteistyöhön. Vuosien 2012 ja 2014 huippukokouksissa toistettiin, ettei ohjuspuolustusta ole suunnattu Venäjää vastaan, vaan sillä aiotaan torjua euro-atlanttisen alueen ulkopuolelta tulevia uhkia.

Lähe: http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2014112918877693_ul.shtml

  

Nato-lähde: Venäjä lisännyt joukkoja Ukrainan rajalla

Nato on havainnut Venäjän lisänneen joukkojaan ja kalustoaan lähellä maan Ukrainan-vastaista rajaa, kertoo nimettömänä puhunut Nato-virkailija. Ukrainan armeija sanoi aiemmin, että venäläinen panssarivaunukolonna olisi tullut Ukrainan alueelle.
Nato selvittää väitteitä, joiden mukaan panssarivaunuja olisi ylittänyt rajan.

Lähe: http://yle.fi/uutiset/nato-lahde_venaja_lisannyt_joukkoja_ukrainan_rajalla/7609105

Venäjän rajalle suunnitteilla suuri sotaharjoitus

Nato vastaa Venäjän kasvavaan uhkaa perustamalla "keihäänkärkijoukot", jotka voivat siirtyä minne tahansa Nato-maiden alueella jopa kahdessa päivässä.
Nato perustaa nopealla aikataululla eliittisotilaista koostuvan osaston. kertoo Naton Pohjois- ja Itä-Euroopan joukkojen ylipäällikkö, saksalaiskenraali Hans-Lothar Domröse.
Päätös osaston perustamisesta on määrä tehdä heti ensi vuoden alussa.

Nato on Domrösen mukaan nyt ensi kertaa ottanut harkintaan suursotaharjoituksen järjestämisen Venäjän-vastaisella raja-alueella.

Lähe: http://yle.fi/uutiset/nato_perustaa_eliittijoukot__venajan_rajalle_suunnitteilla_suuri_sotaharjoitus/7607223

Ebola

Ebola, tuo epidemiaksi edennyt Afrikassa jylläävä tauti, joka on kuluneen vuoden aikana levinnyt koko maailman tietoisuuteen. Kaikkia se hiukan huolestuttaa tai pelottaa, kaikkialla siitä puhutaan, mutta harva oikeastaan edes tietää tarkemmin mistä on kyse. Tarkoituksena on tämän blogitekstin myötä kertoa mikä oikeastaan on ebola, mistä se on peräisin ja kuinka se tarttuu. 

Miten vakavasta jutusta on kyse ja mistä sen tunnistaa?

Ebola on siis viruksen aiheuttama vakava verenvuotokuume. Ebolan varhaisia oireita ovat päänsärky, kuume, heikkous,vatsakivut,nivelkivut, lihaskivut, sekä kurkkukipu. Myöhempiä oireita ovat ripuli,oksentaminen, sekä sisäinen ja ulkoinen verenvuoto.Virus voi tappaa jopa 70-90% sairastuneista, joten mistään pienestä flunssasta ei ole kyse. N.9000 ihmistä on sairastunut ebolaan, joista n.4000 on kuollut. (huom. tieto päivältä 13.10.2014 joten luku lienee suurentunut)

Mistä ebola sai alkunsa?

Ebola ei suinkaan ole uusi tauti. Ensimmäisen kerran tautia on havaittu jo vuonna 1976 Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Sudanissa. Sen jälkeen sitä on ilmennyt vuonna 1995 sekä useamman kerran 2000-luvulla. Laajaksi epidemiaksi se muodostui vasta 2014, koska siihen ei osattu varautua Länsi-Afrikan maissa toisin kuin Kongossa ja muissa maissa joissa ebolaa on ollut aiemminkin. Tarkkaa tietoa viruksen alkuperästä ei ole, mutta sen epäillään saaneen alkunsa hedelmälepakoista.

Miten se sitten leviää?

Monista harhakäsityksistä huolimatta ebola EI tartu ilman kautta. Ebola vaatii tarttuakseen suoran limakalvo- tai verikosketuksen sairastuneen tai kuolleen ihmisen ruumiineritteisiin kuten sylkeen, vereen tai oksennukseen.  Länsi-afrikassa tauti on levinnyt nopeasti mm. sen vuoksi että sairaus oli aluksi tuntematon, hoitohenkilökuntaan suhtaudutaan varauksella ja  hygienian taso on alhainen. Myös hautajaiskäytännöt, joissa omaiset valmistelevat ruumiin ja myös koskevat siihen samalla, ovat aiheuttaneet taudin nopean leviämisen.

Onko olemassa lääkettä jolla hoitaa ebolaa?

Ebolaan ei ole vielä keksitty rokotetta tai lääketta. Joitain rokote- ja lääkevalmisteita on kokeiltu, mutta takuita niiden toimivuudesta ei ole. Ebolasta parantuneiden verta on luovutettu verensiirroissa sairastuneille, ja tämä on osoittautunut toimivammaksi keinoksi, tosin sitäkään ei ole todistettu takuuvarmaksi.

Suomessa ei syytä paniikkiin

Mielestäni meillä Suomessa ei ole syytä paniikkiin vaikka ebolalla paljon mediassa pelotellaankin. Ebola ei tartu ilmateitse, ainoastaan suorassa kosketuksessa sairaaseen. Lisäksi matkustaminen ebola-alueille Suomesta on hyvin vähäistä.  Suomessakin on varauduttu ebolaan sairaaloissa, vaikka WHO:n asiantuntijat pitävät hyvin epätodennäköisenä että ebola leviäisi pandemiaksi. 

Lähteet:

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1412905531730

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01147

Pintaraapaisu Putinin maailmaan

"I consider it to be my sacred duty to unify the people of Russia, to rally citizens around clear aims and tasks, and to remember every day and every minute that we have one Motherland, one people and one future."

Kuka onkaan Venäjän enemmistön hurmannut ihmemies, jolta sujuu urheilulajit jääkiekosta judoon sekä ongelmitta siperiantiikerin ampuminen uhanalaisten lajien suojelun lomassa?

Vladimir Putin oli koululaisena "häirikkö, ei pioneeri". Kuva Putinin kotisivuilta.

"Sellaista kuin 'entinen KGB-mies', ei ole olemassakaan."

Vladimir Vladimirovits Putin syntyi vuonna 1952 Leningradiin, nykyiseen Pietariin työläisperheeseen. Nuoruudessa hän vietti katuelämää, mutta pärjäsi judoharrastuksensa ansiosta. Kuohuntavaiheen jälkeen hän pääsi opiskelemaan Pietarin valtioyliopistoon oikeustiedettä. Samoihin aikoihin häntä pyydettiin töihin KGB:hen. Putin on kommentoinut myöhemmin suostuneensa tiedustelu-uralle vakoilijakultin innoittamana, joka romantisoi vakoilijan työtä romaanien ja filmien avulla.

Putin syntyi sukupolveen, joka haikaili turvallisuutta ja paluuta takaisin aikaan ennen perestroikaa. Tätä sukupolvea kutsutaan ns. illuusiottomaksi sukupolveksi, sillä he hylkäsivät vanhempiensa radikaalin kommunismin.

70-luvulla Vladimir toimi muun muassa Itä-Saksassa ja Dresdenissä. 80-luvun lopussa Berliinin muuri murtui ja KGB-agentti palasi takaisin Pietariin. Siellä hän työskenteli yliopistossa kansainvälisten suhteiden hoitajana sekä pormestarin avustajana. Sen jälkeen hän nousi Jeltsinin presidentinhallintoon ja vuonna 1999 Venäjän pääministeriksi. Loppu onkin historiaa.

"Jos hän asettaa humanitääriset syyt virkavelvollisuuksiaan korkeammalle, hänen ei kuulu olla diplomaatti. Menköön kirkkoon töihin."

Putinin valtakaudella etenkin länsimaiden näkökantilta demokratia on kaventunut. Korruptio nähdään niin suurena osana venäläistä kullttuuria, ettei sitä pidetä tarpeellisena poistaa. Lehtien sensuroiminen ja sananvapauden rajoittaminen on saanut ihmisoikeusjärjestöt raivon partaalle.

Vuoden 2012 jälkeen Putinin mielestä oli aika luoda Venäjälle uusi identiteetti ja arvomaailma. Oli ulkopoliittisen uhon ja totaalitaarisen yhteiskunnan luomisen aika, jossa valtiovalta hallitsisi tekojen lisäksi heidän ajatuksiaan. Putinin uuden doktriinin mukaan Venäjä ei ole samanlainen kuin länsi eikä edes pyri muuttumaan samanlaiseksi, vaikka nykyaikaiset kaupunkilaiset eivät tue tätä käsitystä. Putinin poliittinen linja on ns. putinismia.

Putinismin ideologia perustuu konservatismiin ja ortodoksisiin arvoihin, mikä näkyy seksuaalivähemmistöjä syrjivässä lainsäädännössä. Putin on hakenut tukea konservatiivisilta ryhmiltä ulkomailta, kuten Yhdysvaltojen teekutsuliikkestä ja kävi tapaamassa paavi Franciscusta Roomassa asti.

Ristiriitana kuitenkin on, ettei Putin ole pohjimmiltaan kovinkaan konservatiivinen eikä uskonnollinen.

"Joka ei ikävöi Neuvostoliittoa, on sydämetön. Joka haluaa sen takaisin, on aivoton."

Toisin kuin Jeltsin, Putin ei ole ollut halukas poistamaan Neuvostoliiton perintöä eikä suurvaltaidentiteettiä. Putinin tavoitteena on saada suuruuden ajat takaisin: jos ei vapaaehtoisesti, niin väkisin. Putinin unelmana on uusi talousliitto, Euraasian unioni, johon kuuluisi Venäjän lisäksi Kazakstan, Valko-Venäjä ja Ukraina. Euraasian unioni on nimenä harhaanjohtava, sillä kysymys on nimenomaan Ukrainasta. Putin näkee Ukrainan olleen aina osa Venäjän kulttuurihistoriaa ja etupiiriään, jota ilman Euraasian unioni ei olisi mahdollinen. Siksi kysymys Ukrainasta on erittäin kipeä ja arka Venäjälle historian ja kulttuurin kannalta.

Tulevaisuus?

Putinin kaksi ensimmäistä presidenttikautta olivat kivuttomia - kiitos Venäjän nopean talouskasvun. Moskovasta oli silloin tarkoitus rakentaa Lontoon kaltainen finanssikeskus. Laskusuhdanteen tullessa pääkaupunki jäi kuitenkin sekavaksi rakennustyömaaksi ja suuryritykset huutavat edelleen poisssaoloaan.

Tämän viikon tiistain näkymät olivat karut: ruplan arvo oli alhaisempi kuin koskaan. Eurolla sai 54 ruplaa. Heikko taloustilanne heijastuu bisnesmaailman investoihin ja epävarmuuden lisääntymiseen. Karuimpien arvioiden mukaan rahat riittävät muutamaksi vuodeksi eteenpäin. Ellei Venäjän taloutta saada nousuun, ovat tulevat vuodet vaikeaa aikaa Putinille. Vaikka presidentin tuki ponkaisi nousuun Krimin valtaamisen jälkeen, uusimpien kyselyiden mukaan Putinin kannatus on lähtenyt jo laskuun kansalaisten kesken.

Lähteet: Suomen Kuvalehti: Putinin kylmä maailma
             Arto Luukkanen: Projekti Putin - uuden Venäjän historiaa
             http://eng.putin.kremlin.ru
             wikipedia.org

Euroopassa kaivataan itsenäisyyttä

 Katso kartta aiheeseen liittyen:

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1410929673387

Euroopassa on monia alueita, jotka haikailevat itsenäisyydestä. Tuoreimmin mielessä on Skotlanti, jossa järjestettiin kansanäänestys asiasta syyskuussa. Vaikka ennen äänestystä niukka enemmistö oli itsenäistymisen puolella, äänestyspäivänä itsenäistymisen kannattajat eivät saaneet ääntään kuuluviin. Äänestyspäivän jälkeen Skotlanti on yhä osa Iso-Britanniaa.

Mutta mistä on kyse? Miksi esimerkiksi Katalonian itsehallintoalue haluaa eroon Espanjasta?

Katalonian kohdalla on kyse siitä, etteivät katalonialaiset koe tulevansa tarpeeksi kuulluiksi ja nähdyiksi Espanjassa, ja he joutuvat avaamaan rahapussejaan Espanjan köyhemmille alueille kohtuuttoman paljon.

Saksan Baijerilla on samankaltaisia syitä: Se on rikas, mutta ei halua avata rahapussiaan toisille, vaan määrätä siitä itse.

Joka puolelta Eurooppaa löytyy alueita, jotka haluavat itsenäistyä omiksi valtioikseen. Jossain, kuten Kataloniassa, on tehty selvät suunnitelmat mitä tehdään jos itsenäisyys toteutuu.

Vaikeuksia itsenäistymishaaveet kuitenkin aiheuttavat, ainakin jossain määrin. Ranskan länsirannikolla sijaitsevassa Bretagnessa itsenäisyyden havittelu on kehittänyt nationalistisen terrorijärjestö ARB:n, joka syyllistynyt moniin väkivaltaisiin iskuihin. Kaikkialla valtio ei suostu neuvottelemaan itsenäisyyttä kaipaavan alueen johdon kanssa, joka voi aiheuttaa tyytymättömyyttä kansalaisissa.

Kuinka näille alueille Euroopan alueella tulee käymään? Aiheutuuko väkivaltaisuuksia, avautuuko keskusteluyhteyksiä, vai luopuvatko alueet kaikessa hiljaisuudessa itsenäisyyshaaveistaan? Näitä aiheita seuraillaan tulevissa teksteissä.

Ukrainan kriisi - Mistä on kyse?

Pohjimmiltaan Ukrainan kriisissä on kyse Venäjän halusta pitää Ukraina pois EU:n ja varsinkin Naton ulottuvilta. Venäjä haluaa pitää Ukrainan kaukana Natosta, koska Venäjää ympäröi valmiiksi jo niin moni Natoon liittynyt valtio ja Venäjä kokee sen suurena riskinä. 

Poliittinen kriisi Ukrainassa alkoi viime vuoden marraskuussa, kun Venäjän painostuksen myötä silloinen presidentti Viktor Janukovytš katkaisi Euroopan Unionin kanssa neuvottelut kumppanuus- ja vapaakauppasopimuksesta.

Ukrainassa oli kyllä patoutunut protestimielialaa jo useamman vuoden, mutta Janukovytšin päätös jättää allekirjoittamatta EU:n kanssa neuvoteltu sopimus vasta laukaisi mielenosoitusten tulvan. Mielenosoituksissa mukana oli lähinnä vain tavallisia kansalaisia, jotka kannattivat EU:n kanssa tehtävää yhteistyötä ja vastusti Ukrainan hallitusta. Myöhemmin myös kansallismieliset ääriryhmät tulivat väkivaltaisiksi yltyneihin yhteenottoihin mukaan. 

Lopulta Janukovytšin oli paettava maasta ja näin Ukraina sai hallituksen, jota länsimaat tukevat. Venäjän mielestä vallankaappaus oli laiton, ja he reagoivat siihen välittömästi. Jo ennen Itä-Ukrainan taisteluita Venäjä valtasi Krimin niemimaan itselleen. Krimin niemimaalla ja Venäjällä on yhteistä historiaa ja valtaosa väestöstä Krimillä on venäjänkielistä. Krim siirtyi Neuvostoliiton alaisuudesta Ukrainalle vasta 1950-luvulla, ja nyt Venäjä valtasi alueen takaisin itselleen. 

Tällä hetkellä Ukrainassa valmistaudutaan lokakuun lopussa pidettäviin parlamenttivaaleihin ja yritetään samalla saada tulitaukoa pitämään. Vajaa 3 700 ihmistä on jo kuollut ja näistä noin 350 on kuollut tulitauon aikana. Lisäksi 9 000 on haavoittunut ja satoja tuhansia kansalaisia on joutunut lähteä kodeistaan pakoon. Kriisi siis koskettaa todella suurta joukkoa ihmisiä, lisäksi kaikilla kuolleilla on sukulaisia, läheisiä ja tuttavia, jotka heitä surevat. Jokainen sodassa kuollut on liikaa.

Täytyykö Suomen pelätä Ukrainan tilannetta, mitä muuta tällä hetkellä tapahtuu Ukrainassa, ja minkälaista on elää Ukrainassa tänä päivänä? Muun muassa näihin kysymyksiin pohdin vastauksia tulevissa blogiteksteissä!

Venäjä, Venäjä, Venäjä

Otsikon luettelointi tuli kuuluisuuteen Jyri Häkämiehen Yhdysvalloissa pitämässä puheessa, jossa hän linjasi Suomen turvallisuushaasteet vuonna 2007. Ärisevä naapurimme on kuohuttanut Suomessa ja ympäri maailmaa kautta aikojen, ja etenkin viime vuoden sisällä - kiitos Ukrainan kriisin - Venäjä on noussut tiedotusvälineiden vakituiseksi lempilapseksi.

Onko naapurimaamme kuohunnan arvoinen, vai teemmekö kärpäsestä härkäsen? Onko russofobia nakertamassa länsimaisten mieliä suotta, vai pitäisikö ilmatilanloukkauksista, sukellusveneistä, Memorial-ihmisoikeusjärjestön laukkauttamisaikeista ja Putinin suurvalta-aikojen haaveilusta huolestua? Entäpä venäläinen kiinteistöbisnes Saimaan rannoilla ja puolustusvoimien strategisilla paikoilla? Venäläisen maakaasun riippuvuutta vähentääkseen Suomi havittelee energiaomavaraisuutta ydinvoimapäätöksillään, mutta Venäjä hamuaa jatkuvasti osakkaaksi markkinoimalla omia teknisiä ratkaisujaan.

Googlettaessa sanan "Venäjä" selain ehdottaa hakusanan jatkoksi "...hyökkää Suomeen". Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtajan Paula Lehtomäen mukaan syytä yöunien menettämiseen ei ole, mutta Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistolehtori Arto Luukasen mukaan "vuosina 1917-1939 elimme karhun naapurina, sen jälkeen olimme sen hampaissa ja vuodesta 1944 sen taskussa". Ristiriitaiset toteamukset asiantuntijoilta saavat tavallisten kansalaisten pään pyörälle. Lisäsäväyksen sekasotkuun tuovat pelottavat uutiset Ukrainan suunnalta.

Venäjän ihmisoikeuskysymykset ja oikeusvaltion toimimattomuus on ollut huolenaiheena jo pitkään. 2000-luvulla ihmisoikeustilanne on selvästi heikentynyt, ja korruptio rehottaa virkamiesten heikon palkkauksen ja vähäisen valvonnan vuoksi. Kansainvälisen lehdistöinstituutin IPI:n mukaan Venäjällä on vuodesta 1992 tapettu 77 toimittajaa. Riippumattomien järjestöjen toimintaa haittaa tiukka valvonta, ja valtion johdon asenne kansalaistoimintaa kohtaan on epäluuloista.

Suomea on viime aikoina syytetty Venäjän nöyristelemisestä ja suomettumisesta. Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö antoi haastattelun Financial Timesille, jossa hän arvosteli Suomen hallitusta palaamisesta takaisin 70-luvulle. Kirjailija Sofi Oksanen ruoti rajusti suomettumista Frankfurtin kirjamessuilla. Millainen suhde Suomella ja Venäjällä on, millaisia kommentteja Venäjä on valmis ja suostuvainen ottamaan Suomelta vastaan? Pitääkö Putin Suomea pelkkänä etupiirinään? Suomi on liittymällä EU:hun vakiinnuttanut ja vakuutellut länsimielisyyttään, mutta hektinen tilanne on nostanut Suomen jälleen maailmankartalle ja maapallon huulille.

Mielenkiintoa lisää se, että Venäjä on selvästi pinta-alaltaan suurin maailman maa ja yksi viidestä virallisesti ydinasevaltioksi tunnustetusta maasta. Lisäksi sillä on yhdessä Yhdysvaltojen kanssa maailman suurimmat ydinasevarastot. Äkkinäiset ailahtelut naapurimaamme suunnalta aiheuttavat sekavuutta: Mitä Putin suunnittelee ja onko Suomi niissä suunnitelmissa pelinappulana? Syökö iso karhu meidät, voiko iltapäivälehtien spekulointiin luottaa? Mistä rehellistä ja realaistista tietoa voisi löytää vai onko sellaista olemassakaan?

Näitä kysymyksiä pohdin bloggaillessani mahdollisimman objektiivisesti, vaikka tehtävä tuleekin olemaan hankala. Historian siivillä lennellessä ja syy-seuraus-suhteita pähkäillessä yritän käsittää mitä Venäjällä tapahtuu ja millaiset tulevaisuudenkuvat olisivat mahdollisia. 

Pieni suomalaisabi ei voi Venäjän ihmisoikeustilannetta ja Putinin päätä kääntää päivässä, mutta päivä päivältä omat näkökulmat voivat tietomerta kauhoessa joko selkeentyä tai upota entistä mutaisimpiin vesiin. 

Tervetuloa seuraamaan ja kommentoimaan!

Oppilaiden aiheet

Iida: Venäjä/Putin, Afrikka
Ilmari: ISIS
Mikko: Syyria
Aada: Ebola
Saana: Intia
Jose: Kanadan politiikka
Emmi: Yhdysvaltain politiikka
Marlon: NATO
Elina: Euroopan itsenäisyyttä ajavat alueet
Jenni: Venezuela
Michaela: Ihmisoikeudet

Tervetuloa Haapajärven lukion maailmanpolitiikka-blogiin

Haapajärven lukiossa pyörähti lokakuun alussa käyntiin kokonaan uusi kurssi, joka etenee työnimellä "maailmanpolitiikka". Tämä blogi on perustettu kurssin alustaksi. Jokaisella oppilaalla on oma ajankohtainen aihe, jota he seuraavat. Seurannan lomassa opiskelijat kirjoittavat blogia omasta aiheestaan. Blogi on julkinen ja oppilaat kirjoittavat oman halukkuutensa mukaa omalla nimellä tai nimimerkillä.

Tervetuloa seuraamaan!

Testi

Yritän luoda blogia ajankohtaisiin asioihin liittyen...