Poliitikoille Naton suosion nousu on pulma


Myönteisyyden kasvu Nato-jäsenyyteen ja puolustusmäärärahoihin ovat Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n tutkimuksen selvimmät muutokset.
   Svenska Dagbladetin tutkimus kertoo ruotsalaisten Nato-myönteisyyden nousseen maaliskuun 31 prosentista 40:een ja vastustuksen laskeneen 50:stä 42 prosenttiin.

Nato-jäsenyyttä kannattaa nyt noin kolmannes, kun vuosi sitten vastaava osuus oli viidennes, tämä ei ole Ukrainan jatkuvan sekasorron takia mikään ihme.
Poliitikkoja askarruttaa, miten vaalitaistelussa Natosta keskustellaan ja millainen Nato-pykälä sorvataan seuraavaan hallitusohjelmaan.

Lähe: http://www.satakunnankansa.fi/Paakirjoitukset/1194944912655/artikkeli/naton+suosion+nousu+on+pulma+poliitikoille.html

Ruplan rupsahdus

Maailmallakin tunnetulle Putin-juustolle oli kysyntää. Putin-juusto -sana valittiin vuoden sanaksi.

"Venäjän näkymät ovat erittäin hyvät. Siellä on iso kulutuspotentiaali ja ostovoimaisen väestönosuus on koko ajan kasvamassa."

Näin totesi Myllyn Paras -yhtiön toimitusjohtaja Pekka Savela Ylen artikkelissa vuonna 2013. Vienti Venäjälle kasvoi tammi-elokuun aikana vuonna 2013 ripeää kymmenen prosentin tahtia.

Positiiviset mielikuvat Venäjän talouden tulevaisuudesta ovat rapisseet talouspakotteiden ja öljyn hinnan romahtamisen lomassa. Venäjän talous yskii. Rupla on menettänyt arvoaan keskikesän jälkeen 25 prosenttia euroon nähden ja 36 prosenttia dollariin nähden. 

Ruplan arvoromahdusta selittää kolme syytä: tärkein on öljyn hinnan lasku, sillä Venäjän viennistä jopa kaksi kolmannesta on öljyä ja maakaasua. Toinen syy on Venäjän talouden heikkous, jota painaa alemmaksi entisestään lännen asettamat pakotteet. Lisäksi ruplan syöksyyn vaikuttaa Venäjän keskuspankin uusi rahapoliittinen linja, jossa rupla laitettiin kellumaan.

Kansalaiset eivät kuitenkaan murehdi. Venäläiset kuluttajat ovat suhteellisen rauhallisessa mielentilassa ja uskovat ruplan selviytymiseen. Ruplan romahdus alkaa kuitenkin pian kiristää kuluttajien oloja, kun aiemmin ostetut varastot tyhjentyvät vähitellen. Venäläisten ostovoima katoaa, kun ulkomaiset tuotteet maksavat yhä enemmän ruplissa.

Venäjän huono taloustilanne heijastuu naapurimaihin asti, eikä Suomi ole poikkeus. Venäjä on Suomen kolmanneksi suurin vientimaa heti Ruotsin ja Saksan jälkeen. Suomen Pankin laskelmassa rupla heikentyisi 20 prosenttia ja Suomen vienti Venäjälle supistuisi 25 prosenttia vuoden aikana. Se veisi Suomen talouskasvusta 0,9 prosenttia, ja riittäisi todennäköisesti viemään Suomen talouden plussalta miinukselle. Entinen pääministeri onkin karusti ennustanut, että Venäjän talouden kaatuessa Suomi kaatuu sen mukana.

Venäjä on tärkeä vientimaa suomalaisille yrityksille, kuten Valiolle ja Atrialle. Helsingin Sanomien mukaan Atria aikoo lomauttaa henkilöstöään Venäjän kaupan hankaloitumisen johdosta. Suomessa naurattanut Putin-juusto on surullisenkuuluisa esimerkki viennin vaikeutumisesta pakotteiden seurauksena.

Yksi huono merkki Venäjän taloudessa on tallelokeroiden kysynnän lisääntyminen. Ihmiset työntävät kaappeihin rahaa, usein dollareita, kun usko omaan valuuttaan ja rahoitusjärjestelmään horjuu. Venäjän pankkimaailmakaan ei näe valonpilkahdusta: maan toiseksi suurin pankki VTB on vaikeuksissa. Pankki pyytää 250 miljardin ruplan eli noin 4,3 miljardin euron apupakettia maan hallitukselta.

Vaalit ohi

Pöly on jo laskeutunut Yhdysvalloissa, sillä kongressivaalit ovat ohi. Aivan kuten oletettiin, vaalien tulos oli selvä. Republikaanit ottivat edustajainhuoneen lisäksi myös senaatin haltuunsa. Tämä tietää Barack Obamalle ja demokraateille tukalia oltavia kahdeksi vuodeksi.
Mitch McConnell, vastavalittu republikaanien senaattori, aikoo viedä Amerikan aivan toiseen suuntaan. Suunnan muutosta Amerikkaan onkin jo kaivattu, sillä Barack Obaman luottamus on hiipunut kaiken aikaa. Vaikka istuva presidentti onkin helpottanut työttömyyttä ja auttanut talouskasvua, se ei ole vielä ollut huomattavaa. Republikaaneja pidetään Amerikassa parempana talousosaajina. Sen sijaan demokraatteja pidetään parempina sosiaalikysymyksissä. Huono taloustilanne on kuitenkin osottautunut republikaanien eduksi.
Kongressivaalit ovat ohi, mutta presidentinvaalit ovat jo näköpiirissä. Vaalit ovat kahden vuoden päästä, mutta niiden kamppaniointi oletetaan alkavan jo ensi vuoden alussa. Odotettavaa on myös ketkä asettuvat ehdolle. Yhdysvaltain entisen ulkoministerin Hillary Clintonin odotetaan asettuvan ehdolle demokraattien riveistä.

ottawan ammuskelut

                                                   Ottawan ammuskelut
Kanadan pääkaupungissa on saatu ammuskelun tekijä kiinni joka on tällä hetkellä viety kuulusteluihin ja on varmistettu kolme ihmistä kuolleeksi ja viisi loukkaantui vakavasti. Ammuskelu sijoittui ottawa senatorssin pelihalliin. Toinen ammuskelu tapahtui presidentin talossa ottawassa. Tekijä on otettu kiinni ja viety kuulusteluihin. Tapahtuman aikana presidentti oli piilossa pöydän alla.

Miksi Espanja ei päästä irti Kataloniasta?

Kataloniassa aluehallintus järjesti epävirallisen äänestyksen selvittääkseen katalonialaisten halua itsenäistymiseen. Enemmistö kannatti itsenäistä ja erillistä valtiota, mutta todellisessa äänestyksessä tilanne luultavasti olisi toinen, sillä Espanjan hallitus oli kehottanut itsenäisyyttä vastusvia katalonialaisia boikotoimaan äänestystä.

Miksi Espanja vastustaa Katalonian itsenäistymistä niin jyrkästi?

Yksi syy on varmasti se, että 70 % Eurooppaan menevistä espanjalaisista tuotteista kulkee Katalonian läpi. Jos Katalonia itsenäistyisi uudeksi valtioksi, espanjalaiset tuotteet menisivät uuden valtion lävitse, ja koska tässä vaiheessa kukaan ei voi olla varma hyväksyykö EU mahdollisen Katalonian valtion jäsenmaakseen, saattaisi alueen itsenäistyminen haitata huomattavasti Espanjan vientiä.

Toiseksi. Jo vuonna 2012 Espanjan hallitukselle Katalonian erohaaveet aiheuttivat tuskaa, sillä pääministeri Mariano Rajoy pyrki tasoittamaan maan taloutta, mutta koska Katalonian bruttokansantuotteen osuus koko Espanjasta oli silloin noin 20 %, hätäiltiin että kuka sijoittaisi maahan jonka BKT saattaa alentua lähivuosina parillakymmenellä prosentilla.

Pilakuvat taisteluvälineenä

Pilakuvat ovat yksi väline, jonka kautta poliittisia tapahtumia voi viestittää värittämällä ja yksinkertaistamalla, ja joita on helppo myös tavallisen kansan ymmärtää.

Venäjä käyttää tehokkaasti informaatiota ja kulttuuria omien valtapyrkimystensä edistämiseksi. Venäjän antaman disinformaation ei ole tarkoitus vakuuttaa, vaan ennemminkin koukuttaa ja hämmentää yleisöä. Esimerkiksi keksityt salaliittoteoriat luovat vainoharhaisuutta ja vievät pohjan järkevältä poliittiselta keskustelulta. Sosiaalisessa mediassa niin sanotut "trollit" levittävät disinformaatiota ja pakottavat länsimaita käyttämään voimavarojaan trollien estämiseen. 

Seuraavat pilakuvat ovat venäläisen lehden The Moscow Timesin sivuilta. 

Lisää osoitteesta: http://www.themoscowtimes.com/multimedia/photogalleries/putins-russia/5123.html

RT (aiemmin Russian Today) on kuuluisa esimerkki, jonka ohjelmarahoitus tulee Venäjän federaation budjettivaroista. Päättele itse, mikä on Kremlin prodagandaa ja mikä ei.

Monikansalliset yritykset - kuten Apple - vetoavat myös venäläisiin kuluttajiin.

Joskus tiedonjano voi olla tavallistakin janoa suurempaa. 

Sekä Ruotsia että Venäjää nöyryyttänyt sukellusveneselkkaus herätti huomiota koko maailmassa. 

Öljy on myös ruplan hyvinvoinnin polttoainetta.

Tiedotusvälineiden informaatiosota on yksi keino muokata kansalaisten näkökulmia ulkopuoliseen maailmaan.

Angela Merkel on ollut aktiivisessa roolissa Ukrainan kriisissä ja Venäjän vastaisissa pakotteissa.

Venäjän asettamat vastapakotteet ovat iskeneet etenkin Valion liiketoimintaan.

Facobook ja sen tuoma länsimainen vaikutus nähdään uhkana Venäjän kannalta.

Ukrainan vaalit

Ukrainassa on pidetty lähiaikoina kahdet mielenkiintoiset vaalit, Ukrainan järjestämät parlamenttivaalit sekä separatistien järjestämät omat vaalit Luhanskin ja Donetskin alueella. Kummatkin vaalit ovat herättäneet paljon kiinnostusta ympäri maailmaa, ja varsinkin separatistien vaaleista on noussut paljon keskustelua ja mielipiteitä.

Ukrainan valtion omat vaalit järjestyivät melko hyvin, ja vaalit sujuivat kohtalaisen rauhallisissa merkeissä. Vaaleilla haluttiin saada valtiolle uusi parlamentti ja sitä kautta lähentää Ukrainan suhteita läntisen Euroopan kanssa sekä saada vihdoinkin Itä-Ukrainan sotatoimille loppu. Vaalien tulos tukee näitä toiveita, nimittäin enemmistö annetuista äänistä meni niiden puolueiden ehdokkaille, jotka suosivat Itä-Ukrainan kriisin selvittämistä neuvottelemalla sotimisen sijasta sekä tukevat Ukrainan pysymistä länsimaiden puolella.

On kumminkin liian aikaista sanoa, onko Ukrainan tulevaisuus näin positiivinen kuin voisi näiden vaalien perusteella olettaa. Yksi suurimmista riskitekijöistä on nimittäin Ukrainan erittäin huono taloudellinen tilanne, jota Venäjä pystyy ohjailla oman mielensä mukaan melkein niin paljon kuin tahtoo muunmuassa kaasu toimitusten myötä.

Separatistien järjestämät vaalit Luhanskin ja Donetskin sota-alueilla ovat sitten oma lisänsä tähän Ukrainan kriisiin. Vaaleilla valittiin separatistien julistamille kansantasavalloille uudet johtajat. Näitä vaaleja on kritisoitu laittomiksi etenkin Ukrainan, EU:n sekä Yhdysvaltojen puolelta, mutta Venäjä ja itsenäiseksi julistautuneet Itä-Ukrainan kaupungit ovat antaneet tukensa näille vaaleille.
On todettu, että vaalijärjestelyt ovat olleet hyvin puutteelliset. Esimerkiksi tarkkoja listoja äänioikeutetuista ei ole voitu tehdä, koska sadattuhannet asukkaat ovat joutuneet jättämään kotinsa ja lähtemään sotaa pakoon muualle Ukrainaan tai Eurooppaan. Lisäksi sähköjä on sodan jäljiltä vain siellä täällä, ja se on vaikeuttanut tiedonkulkua.

"Äänestys vaarantaisi vakavalla tavalla Minskissä solmittuja rauhansopimuksia, samoin kuin Ukrainan perustuslakia ja kansallista lakia," sanoo YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon.

Moni muukin taho on vedonnut syyskuussa solmittuun Minskin rauhansopimukseen ja yleisesti länsimaisissa valtioissa ollaan sitä mieltä, että Minskin rauhansopimuks rikkoutui lopullisesti vaalien myötä. Sopimuksen sotilaallista osaa eli tulitaukoa ja joukkojen vetäytymistä oltiin rikottu jo aiemmin ja nyt vaalien myötä myös poliittinen sopimus rikkoutui. 

Ukrainan valtio oli hyväksynyt lain, jonka mukaan Donetskilla ja Luhanskilla tulee olemaan osittainen autonomia. Lisäksi Minskin rauhansopimuksessa sovittiin, että kaupungeissa järjestetään paikallisvaalit Ukrainan lakien mukaisesti. Nyt kumminkin separatistit ovat sitä mieltä, että he saavat itse tehdä esimerkiksi vaalien kaltaiset isot päätökset. Näyttää siis siltä, että Venäjä on täysin sitä mieltä, että separatistien hallitsemien alueiden kuuluu irrottautua Ukrainasta lopullisesti eikä vain antaa heille autonomista osaa. Tämä tietää sekä kriisin että neuvotteluiden pitkittymistä edelleen, loppua ei näy.

Lähteet:
 http://yle.fi/uutiset/yk_usa_ja_eu_tuomitsevat_ita-ukrainan_separatistialueiden_vaalit/7574191
http://www.ts.fi/uutiset/ulkomaat/696340/YKn+paasihteeri+ItaUkrainan+vaalit+valitettava+tapahtuma