Otsikon luettelointi tuli kuuluisuuteen Jyri Häkämiehen Yhdysvalloissa pitämässä puheessa, jossa hän linjasi Suomen turvallisuushaasteet vuonna 2007. Ärisevä naapurimme on kuohuttanut Suomessa ja ympäri maailmaa kautta aikojen, ja etenkin viime vuoden sisällä - kiitos Ukrainan kriisin - Venäjä on noussut tiedotusvälineiden vakituiseksi lempilapseksi.
Onko naapurimaamme kuohunnan arvoinen, vai teemmekö kärpäsestä härkäsen? Onko russofobia nakertamassa länsimaisten mieliä suotta, vai pitäisikö ilmatilanloukkauksista, sukellusveneistä, Memorial-ihmisoikeusjärjestön laukkauttamisaikeista ja Putinin suurvalta-aikojen haaveilusta huolestua? Entäpä venäläinen kiinteistöbisnes Saimaan rannoilla ja puolustusvoimien strategisilla paikoilla? Venäläisen maakaasun riippuvuutta vähentääkseen Suomi havittelee energiaomavaraisuutta ydinvoimapäätöksillään, mutta Venäjä hamuaa jatkuvasti osakkaaksi markkinoimalla omia teknisiä ratkaisujaan.
Googlettaessa sanan "Venäjä" selain ehdottaa hakusanan jatkoksi "...hyökkää Suomeen". Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtajan Paula Lehtomäen mukaan syytä yöunien menettämiseen ei ole, mutta Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistolehtori Arto Luukasen mukaan "vuosina 1917-1939 elimme karhun naapurina, sen jälkeen olimme sen hampaissa ja vuodesta 1944 sen taskussa". Ristiriitaiset toteamukset asiantuntijoilta saavat tavallisten kansalaisten pään pyörälle. Lisäsäväyksen sekasotkuun tuovat pelottavat uutiset Ukrainan suunnalta.
Venäjän ihmisoikeuskysymykset ja oikeusvaltion toimimattomuus on ollut huolenaiheena jo pitkään. 2000-luvulla ihmisoikeustilanne on selvästi heikentynyt, ja korruptio rehottaa virkamiesten heikon palkkauksen ja vähäisen valvonnan vuoksi. Kansainvälisen lehdistöinstituutin IPI:n mukaan Venäjällä on vuodesta 1992 tapettu 77 toimittajaa. Riippumattomien järjestöjen toimintaa haittaa tiukka valvonta, ja valtion johdon asenne kansalaistoimintaa kohtaan on epäluuloista.
Suomea on viime aikoina syytetty Venäjän nöyristelemisestä ja suomettumisesta. Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö antoi haastattelun Financial Timesille, jossa hän arvosteli Suomen hallitusta palaamisesta takaisin 70-luvulle. Kirjailija Sofi Oksanen ruoti rajusti suomettumista Frankfurtin kirjamessuilla. Millainen suhde Suomella ja Venäjällä on, millaisia kommentteja Venäjä on valmis ja suostuvainen ottamaan Suomelta vastaan? Pitääkö Putin Suomea pelkkänä etupiirinään? Suomi on liittymällä EU:hun vakiinnuttanut ja vakuutellut länsimielisyyttään, mutta hektinen tilanne on nostanut Suomen jälleen maailmankartalle ja maapallon huulille.
Mielenkiintoa lisää se, että Venäjä on selvästi pinta-alaltaan suurin maailman maa ja yksi viidestä virallisesti ydinasevaltioksi tunnustetusta maasta. Lisäksi sillä on yhdessä Yhdysvaltojen kanssa maailman suurimmat ydinasevarastot. Äkkinäiset ailahtelut naapurimaamme suunnalta aiheuttavat sekavuutta: Mitä Putin suunnittelee ja onko Suomi niissä suunnitelmissa pelinappulana? Syökö iso karhu meidät, voiko iltapäivälehtien spekulointiin luottaa? Mistä rehellistä ja realaistista tietoa voisi löytää vai onko sellaista olemassakaan?
Näitä kysymyksiä pohdin bloggaillessani mahdollisimman objektiivisesti, vaikka tehtävä tuleekin olemaan hankala. Historian siivillä lennellessä ja syy-seuraus-suhteita pähkäillessä yritän käsittää mitä Venäjällä tapahtuu ja millaiset tulevaisuudenkuvat olisivat mahdollisia.
Pieni suomalaisabi ei voi Venäjän ihmisoikeustilannetta ja Putinin päätä kääntää päivässä, mutta päivä päivältä omat näkökulmat voivat tietomerta kauhoessa joko selkeentyä tai upota entistä mutaisimpiin vesiin.
Tervetuloa seuraamaan ja kommentoimaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti