Ruplan rupsahdus

Maailmallakin tunnetulle Putin-juustolle oli kysyntää. Putin-juusto -sana valittiin vuoden sanaksi.

"Venäjän näkymät ovat erittäin hyvät. Siellä on iso kulutuspotentiaali ja ostovoimaisen väestönosuus on koko ajan kasvamassa."

Näin totesi Myllyn Paras -yhtiön toimitusjohtaja Pekka Savela Ylen artikkelissa vuonna 2013. Vienti Venäjälle kasvoi tammi-elokuun aikana vuonna 2013 ripeää kymmenen prosentin tahtia.

Positiiviset mielikuvat Venäjän talouden tulevaisuudesta ovat rapisseet talouspakotteiden ja öljyn hinnan romahtamisen lomassa. Venäjän talous yskii. Rupla on menettänyt arvoaan keskikesän jälkeen 25 prosenttia euroon nähden ja 36 prosenttia dollariin nähden. 

Ruplan arvoromahdusta selittää kolme syytä: tärkein on öljyn hinnan lasku, sillä Venäjän viennistä jopa kaksi kolmannesta on öljyä ja maakaasua. Toinen syy on Venäjän talouden heikkous, jota painaa alemmaksi entisestään lännen asettamat pakotteet. Lisäksi ruplan syöksyyn vaikuttaa Venäjän keskuspankin uusi rahapoliittinen linja, jossa rupla laitettiin kellumaan.

Kansalaiset eivät kuitenkaan murehdi. Venäläiset kuluttajat ovat suhteellisen rauhallisessa mielentilassa ja uskovat ruplan selviytymiseen. Ruplan romahdus alkaa kuitenkin pian kiristää kuluttajien oloja, kun aiemmin ostetut varastot tyhjentyvät vähitellen. Venäläisten ostovoima katoaa, kun ulkomaiset tuotteet maksavat yhä enemmän ruplissa.

Venäjän huono taloustilanne heijastuu naapurimaihin asti, eikä Suomi ole poikkeus. Venäjä on Suomen kolmanneksi suurin vientimaa heti Ruotsin ja Saksan jälkeen. Suomen Pankin laskelmassa rupla heikentyisi 20 prosenttia ja Suomen vienti Venäjälle supistuisi 25 prosenttia vuoden aikana. Se veisi Suomen talouskasvusta 0,9 prosenttia, ja riittäisi todennäköisesti viemään Suomen talouden plussalta miinukselle. Entinen pääministeri onkin karusti ennustanut, että Venäjän talouden kaatuessa Suomi kaatuu sen mukana.

Venäjä on tärkeä vientimaa suomalaisille yrityksille, kuten Valiolle ja Atrialle. Helsingin Sanomien mukaan Atria aikoo lomauttaa henkilöstöään Venäjän kaupan hankaloitumisen johdosta. Suomessa naurattanut Putin-juusto on surullisenkuuluisa esimerkki viennin vaikeutumisesta pakotteiden seurauksena.

Yksi huono merkki Venäjän taloudessa on tallelokeroiden kysynnän lisääntyminen. Ihmiset työntävät kaappeihin rahaa, usein dollareita, kun usko omaan valuuttaan ja rahoitusjärjestelmään horjuu. Venäjän pankkimaailmakaan ei näe valonpilkahdusta: maan toiseksi suurin pankki VTB on vaikeuksissa. Pankki pyytää 250 miljardin ruplan eli noin 4,3 miljardin euron apupakettia maan hallitukselta.