Pintaraapaisu Putinin maailmaan

"I consider it to be my sacred duty to unify the people of Russia, to rally citizens around clear aims and tasks, and to remember every day and every minute that we have one Motherland, one people and one future."

Kuka onkaan Venäjän enemmistön hurmannut ihmemies, jolta sujuu urheilulajit jääkiekosta judoon sekä ongelmitta siperiantiikerin ampuminen uhanalaisten lajien suojelun lomassa?

Vladimir Putin oli koululaisena "häirikkö, ei pioneeri". Kuva Putinin kotisivuilta.

"Sellaista kuin 'entinen KGB-mies', ei ole olemassakaan."

Vladimir Vladimirovits Putin syntyi vuonna 1952 Leningradiin, nykyiseen Pietariin työläisperheeseen. Nuoruudessa hän vietti katuelämää, mutta pärjäsi judoharrastuksensa ansiosta. Kuohuntavaiheen jälkeen hän pääsi opiskelemaan Pietarin valtioyliopistoon oikeustiedettä. Samoihin aikoihin häntä pyydettiin töihin KGB:hen. Putin on kommentoinut myöhemmin suostuneensa tiedustelu-uralle vakoilijakultin innoittamana, joka romantisoi vakoilijan työtä romaanien ja filmien avulla.

Putin syntyi sukupolveen, joka haikaili turvallisuutta ja paluuta takaisin aikaan ennen perestroikaa. Tätä sukupolvea kutsutaan ns. illuusiottomaksi sukupolveksi, sillä he hylkäsivät vanhempiensa radikaalin kommunismin.

70-luvulla Vladimir toimi muun muassa Itä-Saksassa ja Dresdenissä. 80-luvun lopussa Berliinin muuri murtui ja KGB-agentti palasi takaisin Pietariin. Siellä hän työskenteli yliopistossa kansainvälisten suhteiden hoitajana sekä pormestarin avustajana. Sen jälkeen hän nousi Jeltsinin presidentinhallintoon ja vuonna 1999 Venäjän pääministeriksi. Loppu onkin historiaa.

"Jos hän asettaa humanitääriset syyt virkavelvollisuuksiaan korkeammalle, hänen ei kuulu olla diplomaatti. Menköön kirkkoon töihin."

Putinin valtakaudella etenkin länsimaiden näkökantilta demokratia on kaventunut. Korruptio nähdään niin suurena osana venäläistä kullttuuria, ettei sitä pidetä tarpeellisena poistaa. Lehtien sensuroiminen ja sananvapauden rajoittaminen on saanut ihmisoikeusjärjestöt raivon partaalle.

Vuoden 2012 jälkeen Putinin mielestä oli aika luoda Venäjälle uusi identiteetti ja arvomaailma. Oli ulkopoliittisen uhon ja totaalitaarisen yhteiskunnan luomisen aika, jossa valtiovalta hallitsisi tekojen lisäksi heidän ajatuksiaan. Putinin uuden doktriinin mukaan Venäjä ei ole samanlainen kuin länsi eikä edes pyri muuttumaan samanlaiseksi, vaikka nykyaikaiset kaupunkilaiset eivät tue tätä käsitystä. Putinin poliittinen linja on ns. putinismia.

Putinismin ideologia perustuu konservatismiin ja ortodoksisiin arvoihin, mikä näkyy seksuaalivähemmistöjä syrjivässä lainsäädännössä. Putin on hakenut tukea konservatiivisilta ryhmiltä ulkomailta, kuten Yhdysvaltojen teekutsuliikkestä ja kävi tapaamassa paavi Franciscusta Roomassa asti.

Ristiriitana kuitenkin on, ettei Putin ole pohjimmiltaan kovinkaan konservatiivinen eikä uskonnollinen.

"Joka ei ikävöi Neuvostoliittoa, on sydämetön. Joka haluaa sen takaisin, on aivoton."

Toisin kuin Jeltsin, Putin ei ole ollut halukas poistamaan Neuvostoliiton perintöä eikä suurvaltaidentiteettiä. Putinin tavoitteena on saada suuruuden ajat takaisin: jos ei vapaaehtoisesti, niin väkisin. Putinin unelmana on uusi talousliitto, Euraasian unioni, johon kuuluisi Venäjän lisäksi Kazakstan, Valko-Venäjä ja Ukraina. Euraasian unioni on nimenä harhaanjohtava, sillä kysymys on nimenomaan Ukrainasta. Putin näkee Ukrainan olleen aina osa Venäjän kulttuurihistoriaa ja etupiiriään, jota ilman Euraasian unioni ei olisi mahdollinen. Siksi kysymys Ukrainasta on erittäin kipeä ja arka Venäjälle historian ja kulttuurin kannalta.

Tulevaisuus?

Putinin kaksi ensimmäistä presidenttikautta olivat kivuttomia - kiitos Venäjän nopean talouskasvun. Moskovasta oli silloin tarkoitus rakentaa Lontoon kaltainen finanssikeskus. Laskusuhdanteen tullessa pääkaupunki jäi kuitenkin sekavaksi rakennustyömaaksi ja suuryritykset huutavat edelleen poisssaoloaan.

Tämän viikon tiistain näkymät olivat karut: ruplan arvo oli alhaisempi kuin koskaan. Eurolla sai 54 ruplaa. Heikko taloustilanne heijastuu bisnesmaailman investoihin ja epävarmuuden lisääntymiseen. Karuimpien arvioiden mukaan rahat riittävät muutamaksi vuodeksi eteenpäin. Ellei Venäjän taloutta saada nousuun, ovat tulevat vuodet vaikeaa aikaa Putinille. Vaikka presidentin tuki ponkaisi nousuun Krimin valtaamisen jälkeen, uusimpien kyselyiden mukaan Putinin kannatus on lähtenyt jo laskuun kansalaisten kesken.

Lähteet: Suomen Kuvalehti: Putinin kylmä maailma
             Arto Luukkanen: Projekti Putin - uuden Venäjän historiaa
             http://eng.putin.kremlin.ru
             wikipedia.org