Pöly on jo laskeutunut Yhdysvalloissa, sillä kongressivaalit ovat ohi. Aivan kuten oletettiin, vaalien tulos oli selvä. Republikaanit ottivat edustajainhuoneen lisäksi myös senaatin haltuunsa. Tämä tietää Barack Obamalle ja demokraateille tukalia oltavia kahdeksi vuodeksi.
Mitch McConnell, vastavalittu republikaanien senaattori, aikoo viedä Amerikan aivan toiseen suuntaan. Suunnan muutosta Amerikkaan onkin jo kaivattu, sillä Barack Obaman luottamus on hiipunut kaiken aikaa. Vaikka istuva presidentti onkin helpottanut työttömyyttä ja auttanut talouskasvua, se ei ole vielä ollut huomattavaa. Republikaaneja pidetään Amerikassa parempana talousosaajina. Sen sijaan demokraatteja pidetään parempina sosiaalikysymyksissä. Huono taloustilanne on kuitenkin osottautunut republikaanien eduksi.
Kongressivaalit ovat ohi, mutta presidentinvaalit ovat jo näköpiirissä. Vaalit ovat kahden vuoden päästä, mutta niiden kamppaniointi oletetaan alkavan jo ensi vuoden alussa. Odotettavaa on myös ketkä asettuvat ehdolle. Yhdysvaltain entisen ulkoministerin Hillary Clintonin odotetaan asettuvan ehdolle demokraattien riveistä.
torstai 20. marraskuuta 2014
perjantai 14. marraskuuta 2014
ottawan ammuskelut
Ottawan ammuskelut
Kanadan pääkaupungissa on saatu ammuskelun tekijä kiinni joka on tällä hetkellä viety kuulusteluihin ja on varmistettu kolme ihmistä kuolleeksi ja viisi loukkaantui vakavasti. Ammuskelu sijoittui ottawa senatorssin pelihalliin. Toinen ammuskelu tapahtui presidentin talossa ottawassa. Tekijä on otettu kiinni ja viety kuulusteluihin. Tapahtuman aikana presidentti oli piilossa pöydän alla.
Kanadan pääkaupungissa on saatu ammuskelun tekijä kiinni joka on tällä hetkellä viety kuulusteluihin ja on varmistettu kolme ihmistä kuolleeksi ja viisi loukkaantui vakavasti. Ammuskelu sijoittui ottawa senatorssin pelihalliin. Toinen ammuskelu tapahtui presidentin talossa ottawassa. Tekijä on otettu kiinni ja viety kuulusteluihin. Tapahtuman aikana presidentti oli piilossa pöydän alla.
keskiviikko 12. marraskuuta 2014
Miksi Espanja ei päästä irti Kataloniasta?
Kataloniassa aluehallintus järjesti epävirallisen äänestyksen selvittääkseen katalonialaisten halua itsenäistymiseen. Enemmistö kannatti itsenäistä ja erillistä valtiota, mutta todellisessa äänestyksessä tilanne luultavasti olisi toinen, sillä Espanjan hallitus oli kehottanut itsenäisyyttä vastusvia katalonialaisia boikotoimaan äänestystä.
Miksi Espanja vastustaa Katalonian itsenäistymistä niin jyrkästi?
Yksi syy on varmasti se, että 70 % Eurooppaan menevistä espanjalaisista tuotteista kulkee Katalonian läpi. Jos Katalonia itsenäistyisi uudeksi valtioksi, espanjalaiset tuotteet menisivät uuden valtion lävitse, ja koska tässä vaiheessa kukaan ei voi olla varma hyväksyykö EU mahdollisen Katalonian valtion jäsenmaakseen, saattaisi alueen itsenäistyminen haitata huomattavasti Espanjan vientiä.
Toiseksi. Jo vuonna 2012 Espanjan hallitukselle Katalonian erohaaveet aiheuttivat tuskaa, sillä pääministeri Mariano Rajoy pyrki tasoittamaan maan taloutta, mutta koska Katalonian bruttokansantuotteen osuus koko Espanjasta oli silloin noin 20 %, hätäiltiin että kuka sijoittaisi maahan jonka BKT saattaa alentua lähivuosina parillakymmenellä prosentilla.
Miksi Espanja vastustaa Katalonian itsenäistymistä niin jyrkästi?
Yksi syy on varmasti se, että 70 % Eurooppaan menevistä espanjalaisista tuotteista kulkee Katalonian läpi. Jos Katalonia itsenäistyisi uudeksi valtioksi, espanjalaiset tuotteet menisivät uuden valtion lävitse, ja koska tässä vaiheessa kukaan ei voi olla varma hyväksyykö EU mahdollisen Katalonian valtion jäsenmaakseen, saattaisi alueen itsenäistyminen haitata huomattavasti Espanjan vientiä.
Toiseksi. Jo vuonna 2012 Espanjan hallitukselle Katalonian erohaaveet aiheuttivat tuskaa, sillä pääministeri Mariano Rajoy pyrki tasoittamaan maan taloutta, mutta koska Katalonian bruttokansantuotteen osuus koko Espanjasta oli silloin noin 20 %, hätäiltiin että kuka sijoittaisi maahan jonka BKT saattaa alentua lähivuosina parillakymmenellä prosentilla.
Pilakuvat taisteluvälineenä
Pilakuvat ovat yksi väline, jonka kautta poliittisia tapahtumia voi viestittää värittämällä ja yksinkertaistamalla, ja joita on helppo myös tavallisen kansan ymmärtää.
Venäjä käyttää tehokkaasti informaatiota ja kulttuuria omien valtapyrkimystensä edistämiseksi. Venäjän antaman disinformaation ei ole tarkoitus vakuuttaa, vaan ennemminkin koukuttaa ja hämmentää yleisöä. Esimerkiksi keksityt salaliittoteoriat luovat vainoharhaisuutta ja vievät pohjan järkevältä poliittiselta keskustelulta. Sosiaalisessa mediassa niin sanotut "trollit" levittävät disinformaatiota ja pakottavat länsimaita käyttämään voimavarojaan trollien estämiseen.
Seuraavat pilakuvat ovat venäläisen lehden The Moscow Timesin sivuilta.
 |
| RT (aiemmin Russian Today) on kuuluisa esimerkki, jonka ohjelmarahoitus tulee Venäjän federaation budjettivaroista. Päättele itse, mikä on Kremlin prodagandaa ja mikä ei. |
 |
| Monikansalliset yritykset - kuten Apple - vetoavat myös venäläisiin kuluttajiin. |
 |
| Joskus tiedonjano voi olla tavallistakin janoa suurempaa. |
 |
| Sekä Ruotsia että Venäjää nöyryyttänyt sukellusveneselkkaus herätti huomiota koko maailmassa. |
 |
| Öljy on myös ruplan hyvinvoinnin polttoainetta. |
 |
| Tiedotusvälineiden informaatiosota on yksi keino muokata kansalaisten näkökulmia ulkopuoliseen maailmaan. |
 |
| Angela Merkel on ollut aktiivisessa roolissa Ukrainan kriisissä ja Venäjän vastaisissa pakotteissa. |
 |
| Venäjän asettamat vastapakotteet ovat iskeneet etenkin Valion liiketoimintaan. |
 |
| Facobook ja sen tuoma länsimainen vaikutus nähdään uhkana Venäjän kannalta. |
torstai 6. marraskuuta 2014
Ukrainan vaalit
Ukrainassa on pidetty lähiaikoina kahdet mielenkiintoiset vaalit, Ukrainan järjestämät parlamenttivaalit sekä separatistien järjestämät omat vaalit Luhanskin ja Donetskin alueella. Kummatkin vaalit ovat herättäneet paljon kiinnostusta ympäri maailmaa, ja varsinkin separatistien vaaleista on noussut paljon keskustelua ja mielipiteitä.
Ukrainan valtion omat vaalit järjestyivät melko hyvin, ja vaalit sujuivat kohtalaisen rauhallisissa merkeissä. Vaaleilla haluttiin saada valtiolle uusi parlamentti ja sitä kautta lähentää Ukrainan suhteita läntisen Euroopan kanssa sekä saada vihdoinkin Itä-Ukrainan sotatoimille loppu. Vaalien tulos tukee näitä toiveita, nimittäin enemmistö annetuista äänistä meni niiden puolueiden ehdokkaille, jotka suosivat Itä-Ukrainan kriisin selvittämistä neuvottelemalla sotimisen sijasta sekä tukevat Ukrainan pysymistä länsimaiden puolella.
On kumminkin liian aikaista sanoa, onko Ukrainan tulevaisuus näin positiivinen kuin voisi näiden vaalien perusteella olettaa. Yksi suurimmista riskitekijöistä on nimittäin Ukrainan erittäin huono taloudellinen tilanne, jota Venäjä pystyy ohjailla oman mielensä mukaan melkein niin paljon kuin tahtoo muunmuassa kaasu toimitusten myötä.
Separatistien järjestämät vaalit Luhanskin ja Donetskin sota-alueilla ovat sitten oma lisänsä tähän Ukrainan kriisiin. Vaaleilla valittiin separatistien julistamille kansantasavalloille uudet johtajat. Näitä vaaleja on kritisoitu laittomiksi etenkin Ukrainan, EU:n sekä Yhdysvaltojen puolelta, mutta Venäjä ja itsenäiseksi julistautuneet Itä-Ukrainan kaupungit ovat antaneet tukensa näille vaaleille.
On todettu, että vaalijärjestelyt ovat olleet hyvin puutteelliset. Esimerkiksi tarkkoja listoja äänioikeutetuista ei ole voitu tehdä, koska sadattuhannet asukkaat ovat joutuneet jättämään kotinsa ja lähtemään sotaa pakoon muualle Ukrainaan tai Eurooppaan. Lisäksi sähköjä on sodan jäljiltä vain siellä täällä, ja se on vaikeuttanut tiedonkulkua.
"Äänestys vaarantaisi vakavalla tavalla Minskissä solmittuja rauhansopimuksia, samoin kuin Ukrainan perustuslakia ja kansallista lakia," sanoo YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon.
Ukrainan valtion omat vaalit järjestyivät melko hyvin, ja vaalit sujuivat kohtalaisen rauhallisissa merkeissä. Vaaleilla haluttiin saada valtiolle uusi parlamentti ja sitä kautta lähentää Ukrainan suhteita läntisen Euroopan kanssa sekä saada vihdoinkin Itä-Ukrainan sotatoimille loppu. Vaalien tulos tukee näitä toiveita, nimittäin enemmistö annetuista äänistä meni niiden puolueiden ehdokkaille, jotka suosivat Itä-Ukrainan kriisin selvittämistä neuvottelemalla sotimisen sijasta sekä tukevat Ukrainan pysymistä länsimaiden puolella.
On kumminkin liian aikaista sanoa, onko Ukrainan tulevaisuus näin positiivinen kuin voisi näiden vaalien perusteella olettaa. Yksi suurimmista riskitekijöistä on nimittäin Ukrainan erittäin huono taloudellinen tilanne, jota Venäjä pystyy ohjailla oman mielensä mukaan melkein niin paljon kuin tahtoo muunmuassa kaasu toimitusten myötä.
Separatistien järjestämät vaalit Luhanskin ja Donetskin sota-alueilla ovat sitten oma lisänsä tähän Ukrainan kriisiin. Vaaleilla valittiin separatistien julistamille kansantasavalloille uudet johtajat. Näitä vaaleja on kritisoitu laittomiksi etenkin Ukrainan, EU:n sekä Yhdysvaltojen puolelta, mutta Venäjä ja itsenäiseksi julistautuneet Itä-Ukrainan kaupungit ovat antaneet tukensa näille vaaleille.
On todettu, että vaalijärjestelyt ovat olleet hyvin puutteelliset. Esimerkiksi tarkkoja listoja äänioikeutetuista ei ole voitu tehdä, koska sadattuhannet asukkaat ovat joutuneet jättämään kotinsa ja lähtemään sotaa pakoon muualle Ukrainaan tai Eurooppaan. Lisäksi sähköjä on sodan jäljiltä vain siellä täällä, ja se on vaikeuttanut tiedonkulkua.
Moni muukin taho on vedonnut syyskuussa solmittuun Minskin rauhansopimukseen ja yleisesti länsimaisissa valtioissa ollaan sitä mieltä, että Minskin rauhansopimuks rikkoutui lopullisesti vaalien myötä. Sopimuksen sotilaallista osaa eli tulitaukoa ja joukkojen vetäytymistä oltiin rikottu jo aiemmin ja nyt vaalien myötä myös poliittinen sopimus rikkoutui.
Ukrainan valtio oli hyväksynyt lain, jonka mukaan Donetskilla ja Luhanskilla tulee olemaan osittainen autonomia. Lisäksi Minskin rauhansopimuksessa sovittiin, että kaupungeissa järjestetään paikallisvaalit Ukrainan lakien mukaisesti. Nyt kumminkin separatistit ovat sitä mieltä, että he saavat itse tehdä esimerkiksi vaalien kaltaiset isot päätökset. Näyttää siis siltä, että Venäjä on täysin sitä mieltä, että separatistien hallitsemien alueiden kuuluu irrottautua Ukrainasta lopullisesti eikä vain antaa heille autonomista osaa. Tämä tietää sekä kriisin että neuvotteluiden pitkittymistä edelleen, loppua ei näy.
Lähteet:
http://yle.fi/uutiset/yk_usa_ja_eu_tuomitsevat_ita-ukrainan_separatistialueiden_vaalit/7574191
http://www.ts.fi/uutiset/ulkomaat/696340/YKn+paasihteeri+ItaUkrainan+vaalit+valitettava+tapahtuma
Ukrainan valtio oli hyväksynyt lain, jonka mukaan Donetskilla ja Luhanskilla tulee olemaan osittainen autonomia. Lisäksi Minskin rauhansopimuksessa sovittiin, että kaupungeissa järjestetään paikallisvaalit Ukrainan lakien mukaisesti. Nyt kumminkin separatistit ovat sitä mieltä, että he saavat itse tehdä esimerkiksi vaalien kaltaiset isot päätökset. Näyttää siis siltä, että Venäjä on täysin sitä mieltä, että separatistien hallitsemien alueiden kuuluu irrottautua Ukrainasta lopullisesti eikä vain antaa heille autonomista osaa. Tämä tietää sekä kriisin että neuvotteluiden pitkittymistä edelleen, loppua ei näy.
Lähteet:
http://yle.fi/uutiset/yk_usa_ja_eu_tuomitsevat_ita-ukrainan_separatistialueiden_vaalit/7574191
http://www.ts.fi/uutiset/ulkomaat/696340/YKn+paasihteeri+ItaUkrainan+vaalit+valitettava+tapahtuma
tiistai 4. marraskuuta 2014
Yhdysvallat
Käsittelen teksteissäni Yhdysvaltain politiikkaa erityisesti ulkopolitiikan näkökulmasta. On kuitenkin todettava heti alkuun, että Yhdysvaltalaiset ovat tänään, tiistaina, äänestäneet kongressivaaleissa. (Yhdysvaltain kongressi on maan parlamentti, jolla on perustuslain mukaan yksinoikeus säätää lakeja ja julistaa sota. Lisäksi kongressi hyväksyy presidentin virkaansa.) Näin on jokseenkin luonnollista, että käsittelen tätä aihetta ulkopolitiikan ohella.
Uutissivustot kuhisevat kongressivaaleista. Ne ovatkin tämän hetken mielenkiintoisin aihe Yhdysvalloissa, sillä niissä valitaan taas uudet edustajat kongressiin. Mutkia matkaan tuo kuitenkin se, että Yhdysvaltoja johtaa demokraattipresidentti ja republikaanit ovat lähellä vaalivoittoa. Demokraatit ja republikaanit eivät kun ole samaa mieltä juuri mistään. "Kun tulee aalto, rantatontit kärsivät eniten". Näin kommentoi politiikan tarkkailija Yhdysvaltain kongressiasetelmia The Economist -lehdessä. Aallolla hän kuvaa amerikkalaisten tyytymättömyyttä nykyisiin kongressiedustajiinsa. Aallon alle mahdollisesti joutuvilla rantatonteilla hän puolestaan kuvaa demokraatteja.
Kongressivaalien alla ei ole erityisiä vaaliteemoja esitetty. Koko vaalikampanjaa on leimannut äänestäjien tyytymättömyys poliitikkojen keskinäiseen erimielisyyteen. On kuitenkin mielenkiintoista huomata, ettei kansalaiset ole yleensä olleet kiinnostuneita äänestämään kongressivaaleissa. Äänestysprosentti on jäänyt lähes aina alle 40:een prosenttiin. On siis varsin mielenkiintoista jäädä odottamaan kuinka aktiivisesti ääniä on tällä kertaa annettu... Äänestysaktiivisuus on perinteisesti ollut suurimmillaan presidenttiä valittaessa.
Näillä tiedoilla siis alkuun ja toivottavasti seuraavaksi olisi tiedossa jo hieman jälkipuintia vaalituloksesta!
Emmi
Lähteet:
http://yle.fi/uutiset/yhdysvalloissa_republikaanit_lahella_koko_kongressin_enemmistoa__nama_seikat_ratkaisevat_vaalit/7597157
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1305894078052
http://www.finland.org/public/default.aspx?nodeid=43210&contentlan=1&culture=fi-FI
http://www.finland.org/public/default.aspx?nodeid=43210&contentlan=1&culture=fi-FI
Hyökkäys on paras puolustus?
Reijo Tossavaisen (ps) mukaan Venäjästä on hyvää vauhtia tulossa Pohjois-Korean kaltainen hylkiövaltio. Vaikka osa Ukrainaa onkin nyt Venäjän, se menetti läheisen ja myönteisen suhteen ukrainalaisten mielissä muun maailman tuomitsevan katseen alla. Ukrainalaiset ovat kansallismielisempiä ja länsimaalaisempia kuin koskaan.
Hylkiövaltion roolia lisää Venäjän suhtautuminen ympäröivään maailmaan. Näyttäisi siltä, että Venäjä näkee ympärillään lähes yksinomaan uhkia ja vaaroja. Venäjän kansallisen turvallisuuden strategiassa eli doktriinissa mainitaan uhkana erityisesti separatismi, ääriliikkeet, kansallismielisyys, Naton laajeneminen, "eräiden valtioiden" yksipuoliset päätökset käyttää voimaa ongelmien ratkaisemiseen (USA, esim. Irakin miehitys vuonna 2003), ohjuspuolustuksen vaikutus asevarustelukilpailun kiihtymiseen sekä kansainvälisen politiikan päätekijöiden vastakkainasettelu.
Luettelo uhkista on melko kaksinaismoralistinen, sillä Venäjä on käyttänyt separatismia Ukrainassa ja Georgiassa häikäilemättä edukseen omien etujensa ajamiseksi. Lisäksi Venäjä näkee kansallismielisyyden uhkana esimerkiksi Baltian maissa, mutta samaan aikaan kasvattaa omaa väestöään - etenkin nuorisoa - entistä kansallismielisemmäksi.
Uhka asevarustelukilvasta on todellinen, eikä Venäjä hidasta sitä alkuunkaan. Georgian sota lisäsi vauhtia Venäjän asevarustelujen uusimiseen, mutta se kompensoi perinteisten asevoimien heikkoutta ydinaseilla. Venäjä on ottanut oikeudekseen käyttää ydinaseita ensimmäisenä - jopa sellaisia valtiota kohtaan, joilla ydinaseita ei ole. Tämä on herättänyt suurta paheksuntaa. Emme voi syyttää asevarutelukilvasta pelkästään yhtä vastapuolta: Yhdysvallat muun muassa päättivät yksipuolisesti lopettaa aseita rajottavan ja torjuntaohjukset kieltävän ABM-sopimuksen.
Ydinasepelon lisäksi pelkoja naapurimaissa herättää se, että vuoden 2010 sotilasdoktriinin mukaan Venäjän presidentillä on myös oikeus päättää maan asevoimien käytöstä maan ulkopuolella, muun muassa Venäjän kansalaisten suojelemiseksi. Tätä oikeutta käytettiin perusteluna Krimin haltuunottamisessa.
Vaikka Venäjällä on pelkoja ympäröivästä maailmasta, silti Venäjän ulkopoliittinen tavoite on välttyä sulkeutumasta pois kansainvälisestä päätöksenteosta, sillä seurauksena olisi sen vaikutusvallan väheneminen. YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenmaana ja ydinasemaana Venäjällä on keskeinen rooli kansainvälisessä turvallisuuspolitiikassa. Etenkin muiden toimijoiden tuloa alueelle, jota se pitää omana intressi- ja etupiirinään, se on vastustanut kynsin ja hampain.
Venäjä pyrkii edistämään sellaista maailman järjestelmää, jossa yhdelläkään toimijalla ei ole ylivertaista asemaa suhteessa muihin ja jossa se itse on yhtenä keskeisenä toimijana. Etenkin Yhdysvaltojen hegemonia ja maailman yksinapaisuus on ärsyttänyt Venäjää: se vastustaa Yhdysvaltojen ylivertaista asemaa maailmanpolitiikassa ja on siksi valmis hyväksymään myös kilpailevien maiden vahvistumisen niin kauan kuin ne toimivat vastavoimana Yhdysvaltojen yksinvallalle.
Venäjä käyttää mielummin keppiä kuin porkkanaa omien tavoitteidensa ajamisessa. Poliittisena syynä voidaan katsoa Venäjän pyrkimys tulla tunnustetuksi suurvallaksi, keinolla millä hyvänsä. Vanhan sanonta sanookin, ettei mikään ole niin hyökkäyksellistä kuin venäläisten puolustus.
Lähteet:
Reijo Tossavainen: Puolustusministeriö: Muutoksen Venäjä -tutkimus
Putinin Venäjästä tuli Pohjois-Korean kaltainen hylkiövaltio (puheenvuoro.uusisuomi.fi)
www.ulkopolitiikka.fi: Venäjä näkee sotilaallisia uhkia kaikkialla
Hylkiövaltion roolia lisää Venäjän suhtautuminen ympäröivään maailmaan. Näyttäisi siltä, että Venäjä näkee ympärillään lähes yksinomaan uhkia ja vaaroja. Venäjän kansallisen turvallisuuden strategiassa eli doktriinissa mainitaan uhkana erityisesti separatismi, ääriliikkeet, kansallismielisyys, Naton laajeneminen, "eräiden valtioiden" yksipuoliset päätökset käyttää voimaa ongelmien ratkaisemiseen (USA, esim. Irakin miehitys vuonna 2003), ohjuspuolustuksen vaikutus asevarustelukilpailun kiihtymiseen sekä kansainvälisen politiikan päätekijöiden vastakkainasettelu.
Luettelo uhkista on melko kaksinaismoralistinen, sillä Venäjä on käyttänyt separatismia Ukrainassa ja Georgiassa häikäilemättä edukseen omien etujensa ajamiseksi. Lisäksi Venäjä näkee kansallismielisyyden uhkana esimerkiksi Baltian maissa, mutta samaan aikaan kasvattaa omaa väestöään - etenkin nuorisoa - entistä kansallismielisemmäksi.
Uhka asevarustelukilvasta on todellinen, eikä Venäjä hidasta sitä alkuunkaan. Georgian sota lisäsi vauhtia Venäjän asevarustelujen uusimiseen, mutta se kompensoi perinteisten asevoimien heikkoutta ydinaseilla. Venäjä on ottanut oikeudekseen käyttää ydinaseita ensimmäisenä - jopa sellaisia valtiota kohtaan, joilla ydinaseita ei ole. Tämä on herättänyt suurta paheksuntaa. Emme voi syyttää asevarutelukilvasta pelkästään yhtä vastapuolta: Yhdysvallat muun muassa päättivät yksipuolisesti lopettaa aseita rajottavan ja torjuntaohjukset kieltävän ABM-sopimuksen.
Ydinasepelon lisäksi pelkoja naapurimaissa herättää se, että vuoden 2010 sotilasdoktriinin mukaan Venäjän presidentillä on myös oikeus päättää maan asevoimien käytöstä maan ulkopuolella, muun muassa Venäjän kansalaisten suojelemiseksi. Tätä oikeutta käytettiin perusteluna Krimin haltuunottamisessa.
Vaikka Venäjällä on pelkoja ympäröivästä maailmasta, silti Venäjän ulkopoliittinen tavoite on välttyä sulkeutumasta pois kansainvälisestä päätöksenteosta, sillä seurauksena olisi sen vaikutusvallan väheneminen. YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenmaana ja ydinasemaana Venäjällä on keskeinen rooli kansainvälisessä turvallisuuspolitiikassa. Etenkin muiden toimijoiden tuloa alueelle, jota se pitää omana intressi- ja etupiirinään, se on vastustanut kynsin ja hampain.
Venäjä pyrkii edistämään sellaista maailman järjestelmää, jossa yhdelläkään toimijalla ei ole ylivertaista asemaa suhteessa muihin ja jossa se itse on yhtenä keskeisenä toimijana. Etenkin Yhdysvaltojen hegemonia ja maailman yksinapaisuus on ärsyttänyt Venäjää: se vastustaa Yhdysvaltojen ylivertaista asemaa maailmanpolitiikassa ja on siksi valmis hyväksymään myös kilpailevien maiden vahvistumisen niin kauan kuin ne toimivat vastavoimana Yhdysvaltojen yksinvallalle.
Venäjä käyttää mielummin keppiä kuin porkkanaa omien tavoitteidensa ajamisessa. Poliittisena syynä voidaan katsoa Venäjän pyrkimys tulla tunnustetuksi suurvallaksi, keinolla millä hyvänsä. Vanhan sanonta sanookin, ettei mikään ole niin hyökkäyksellistä kuin venäläisten puolustus.
Lähteet:
Reijo Tossavainen: Puolustusministeriö: Muutoksen Venäjä -tutkimus
Putinin Venäjästä tuli Pohjois-Korean kaltainen hylkiövaltio (puheenvuoro.uusisuomi.fi)
www.ulkopolitiikka.fi: Venäjä näkee sotilaallisia uhkia kaikkialla
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)