Taistelut kiihtyy

Väkivaltaiset taistelut voimistuivat Itä-Ukrainassa Venäjän tukemien kapinallisten ja Ukrainan armeijan välillä uudelleen menneellä viikolla. Kiivaita taisteluja on käyty muun muassa Donetskin lentokentän hallinnasta. Ukrainassa kiihtyneet yhteydenotot ovat aiheuttaneet useita kuolonuhreja viikon aikana. Torstaina ja perjantaina ainakin yksitoista ihmistä menetti henkensä taisteluissa, kuusi heistä oli Ukrainan armeijan sotilaita ja viisi siviilejä.

Tiistaina taas kaksitoista siviiliä sai surmansa ja useita loukkaantui, kun heitä kuljettaneeseen linja-autoon osui raketti. Ukrainan viranomaisten mukaan linja-auto, joka kuljetti siivileitä, oli matkalla Mariupolista Donetskiin, kun raketti ammuttiin heitä kohti. Grad-raketti osui linja-autoon Ukrainan keskushallinnon joukkojen tarkastuspisteellä Donetskin eteläpuolella. Sekä Donetskia hallussaan pitävien kapinallisten että Ukrainan edustajat syyttivät iskusta toisiaan. 

Isku oli tuhoisin yhteydenotto sitten syyskuussa solmitun rauhansopimuksen.

"Tämä on heidän, ja heidän rinnallaan olevien omatunnolla" sanoi Ukrainan presidentti Petro Poroshenko, joka tuomitsi iskun täysin ja piti syyllisenä Luhanskin ja Donetskin alueen separatisteja.

Kapinalliset kiistävät iskun, eikä iskun tekijästä ole edelleenkään varmuutta Ukrainassa. Tilanteen vaikeutta lisää tieto, että kaikki raketti-iskussa kuolleet olivat siviilejä.

Lähteet: http://www.hs.fi/ulkomaat/a1421148982259

Yle Uutisten kyselyssä 63 prosenttia suomalaisista haluaisi neuvoa-antavan kansanäänestyksen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä


Enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että mahdollisesta Nato-jäsenyydestä pitäisi järjestää kansanäänestys. Eniten kansanäänestystä vaativia löytyy perussuomalaisten ja vasemmistoliiton kannattajista.
27 prosenttia eduskunnan päätöstä pitäisi riittävänä jäsenyyden hakemiselle ja 10 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa. Äänestystä eniten vaativat erityisesti perussuomalaisten ja vasemmistoliiton kannattajat. Perussuomalaisten ja vasemmistoliiton kannattajista noin reilu 80 prosenttia oli sitä mieltä, että kansanäänestys pitäisi joka tapauksessa järjestää.

Lähe: http://yle.fi/uutiset/selva_enemmisto_suomalaista_nato-jasenyydesta_jarjestettava_kansanaanestys/7727983

Talvi tulee, lämmitys ei

Tilanne Ukrainassa ei ole kääntynyt oikeastaan suuntaan eikä toiseen, kukaan ei oikein tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu. Tällä hetkellä ihmisiä on järkyttävä määrä evakossa, ja kovaa vauhtia kylmenevät päivät ovat monelle todellinen painajainen. Vain onnekkailla heistä on juuri nyt lämmitys, ja useilla ei ole tietoa, saavatko he lämpimää kotia koko talvena. Ukrainan valtiolla ei ole resursseja auttaa kaikkia evakkoon joutuneita, vapaaehtoisuus on sana, jolla on nyt merkitystä sodasta kärsivien ihmisten elämän turvaamiseksi.

 Siispä suomalainen Hanni-Katja Hyvärinen halusi järjestää apua sodasta kärsiville. Hanni-Katja kokosi ympärilleen muita avuliaita ihmisiä, ja he yhdessä keräsivät valtavan määrän lämpimiä vaatteita. He saivat lahjoituksena pahvilaatikoita ja Ukrainaan ajava rekkakuskikin löydettiin. Kerätyt vaatteet saatiin lähetettyä 25.marraskuuta pakolaisleireille Ukrainaan, monien byrokraattisten ongelmien jälkeen. Matkassa kesti kolme päivää, joten vaatteet ovat nyt vihdoin saatu jaettua uusille onnellisille omistajille.

 On arvioitu, että evakkoon on lähtenyt noin puoli miljoona ukrainalaista. Apua tarvitsee siis oikeasti moni ihminen, joka on menettänyt sekä lämpimän kodin että vaatteet. Sekä Hanni-Katjan porukka, että monet muutkin ovat halukkaita auttamaan. Ukrainassa tarvittaisiin silti nopeasti apua lisää, talvi tulee, mutta lämmitys ei.


Lähteet: http://areena.yle.fi/tv/2166905

Ilmasto, ilmasto ja ilmasto

Tämä aihe on ollut pinnalla uutisotsikoissa viime viikkoina. Paljon on puhuttu ja ehkä myös vähän sovittukkin. Yhdysvallat ovat muiden noin 190 valtion mukana olleet sopimassa ilmastoneuvotteluissa Limassa. Tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta.
Mielenkiintoista Yhdysvaltojen puolelta asiasta tekee se, että marraskuun puolessa välissä Yhdysvallat sopi Kiinan kanssa kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamisesta. Yhdysvallat on ottanut merkittäviä askelia kohti parempaa ilmaston tulevaisuutta. Ottaen huomioon maan ympäristöongelmat, sen sopimukset ovat olleet tervetulleita. Yhdysvalloissa ympäristöongelmat ovat jopa niin pahoja, että esimerkiksi Kaliforniassa on jouduttu tekemään vedenkäyttörajoituksia.
Sopimukset ovat toki vain mustaa paperilla. Konkreettisia tekoja sen síjaan ei ole nähty tarpeeksi. Uutistoimisto AFP:n mukaan Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerryn mukaan tarvitaan nopeita toimia ilmastonmuutosta vastaan. Kerryn mukaan on turhaa juuttua ideologisiin ja poliittisiin väittelyihin, vaan hänen mukaansa on aika toimia. Kerry haastaa päättäjiä kunnianhimoiseen, päättäväiseen ja nopeaan toimintaan.
Pitkään Limassa pidettyyn ilmastoneuvotteluun saatiin lopulta kompromissi, vaikka yhteisymmärrys ei ollutkaan itsestäänselvyys. Yhdysvallat olivat mm. Australian, Venäjän ja Japanin rinnalla hyväksymässä päätöstekstiä. Liman ilmastoneuvottelu oli vasta askel kohti lopullista sopimusta, jonka on määrä solmia Pariisin ilmastoneuvotteluissa vuoden kuluttua. Asioissa on päästy kuitenkin eteenpäin ja Yhdysvallat on ottanut ryhtiliikettä ilmastopolitiikassaan.

Sierra Leone peruu joulun ebolan vuoksi

Ebolasta  uutisointi tuntuu laantuneen viime aikoina, vaikka ei ole kauaakaan kulunut siitä, kun aihe oli vielä kaikkien huulilla. Hieman tuntuu että aihe on ainakin täällä Suomessa saanut väistyä muiden uutisaiheiden tieltä. Ongelma ei ole silti poistunut ebola-alueilta, vaikka siitä ei meitä enää joka hetki muistutettaisikaan. Samaan aikaan kun me täällä valmistaudumme joulun viettoon, Sierra Leonessa perutaan joulu. Tällä tarkoitetaan sitä, että kaikki julkiset joulutapahtumat on peruttu ebolaepidemian vuoksi. Kaduilla partioi sotilaita jotka käännyttävät juhlijat takaisin sisätiloihin. Sierra Leonessa on baarit ja yökerhot pidetty muutenkin kiinni ja julkiset kokoontumiset ovat kiellettyjä.

    Mielestäni on hyvä, että asian vakavuus on huomattu ja sen eteen on tehty toimenpiteitä. Toisaalta on hurjaa ajatella, että jossain päin maailmaa joulua ja uutta vuotta vietetään sisätiloissa yksinään, sen sijaan että juhlittaisiin kaikki yhdessä esim. koko suvun tai yhteisön kesken, niin kuin afrikan kulttuureissa on tapana. Sierra leonessa 8069 ihmistä on saanut ebolatartunnan ja 1899 on kuollut tautiin (12.12.2014), joten on ihan ymmärrettävää että tällaiset toimenpiteet on otettu käyttöön.

http://yle.fi/uutiset/sierra_leone_peruu_joulun__syyna_ebolaepidemia/7687259

Ahvenanmaa irti Suomesta?

Ei tarvitse mennä merta edemmäksi kalaan löytääkseen alueen, jolla asuu Suomesta eroon haluavia ihmisiä. Ahvenanmaallakin on pientä halua, ei kuitenkaan samanlaisessa mittakaavassa kuin Skotlannissa tai Kataloniassa.

Iltalehti haastatteli Skotlannin kansanäänestyksen alla ahvenanmaalaista Axel Jonssonia, joka on Ahvenanmaan itsenäisyyttä ajavan Ålands Framtid -puolueen puheenjohtaja. Jonsson syyttää haastattelussa Suomea lupausten pettämisestä - ahvenanmaalaiset eivät pärjää pelkällä ruotsinkielellä, vaikka Suomi on antanut 1921 kielilupauksen, jonka nojalla ahvenanmaalaiset saavat puhua ruotsia. Käytännössä pelkällä ruotsilla ei enää pärjää - virkamiehet osaavat niin huonosti ruotsia, että on pakko osata suomea.

Kuitenkaan - Ålands Framtidiä lukuunottamatta - ei Ahvenanmaalaisilla suurta halua itsenäistymiseen ole, oltaisiinhan se jo Suomessa kuultu isompaan ääneen. 

Helsingin Sanomissa Jonsson sanoi uskovansa ennen Skotlannin äänestystä, että Skotlannin mahdollinen itsenäisyys saattaisi ajan kuluessa rohkaista ahvenanmaalaisia muuttamaan kantaansa, eli he saattaisivat rohkaistua haluamaan itsenäisyyttä

Suurin syy on juurikin kielikysymys - ruotsiksi kun on vaikeaa saada koulutusta,  ja lisäksi Ålands Framtidenin mukaan itsenäisyys on ainoa vaihtoehto Ahvenanmaan yksikielisen ruotsalaisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi.

Kuitenkin selviää myös, että riippuu paljon Suomen kieliasian kehityksestä onko Ahvenanmaa tosissaan haluamassa itsenäisyyttä. Mikäli erityisesti suomalaiset virkamiehet osaisivat ruotsia paremmin, ei tarvitsisi miettiä kielilupauksen rikkomista. Tästä voi vetää johtopäätöksiä, että niin sanottu pakkoruotsi kannattaa säilyttää, mikäli ei halua Suomen menettävän yhtä maakunnistaan.

lähteet:

http://www.hs.fi/kotimaa/a1305873721368

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014091718667964_uu.shtml

Venäjä - shoppaushullun toivemaa

Joulu ja joululahjojen aika lähenee, eikä venäläisten tärkeimpään juhlaan eli uuteenvuoteen ole pitkästikään aikaa. VR on kuitenkin arvioinut, ettei venäläisturisteja nähdä Suomen katukuvassa vuodenvaihteen juhla-aikana niin paljon kuin aiemmin. Vuodenvaihteessa lisäjunia saapuu Suomeen vain 15, mikä on vähän verrattuna viime vuoteen: lisäjunia saapui silloin 47. VR:n kaukoliikenteen palvelujohtajan Ari Vanhasen mukaan matkustajien määrä on ollut laskusta kesäkuusta lähtien. Matkustajien vähentymiseen on vaikuttanut ruplan heikentynyt kurssi.

Matkustusliike onkin kääntynyt päinvastaiseen suuntaan: ruplan erittäin alhainen hinta on herättänyt henkiin suomalaisturistien innokkuuden itämatkailuun uudelleen. Eurolla sai pitkään 45 ruplaa, mutta nyt jo 60 ruplaa.

Venäläisyritykset ovat tarttuneet mahdollisuuteen kalastella turisteja kaikin konstein. Erilaisia tarjouksia löytyy pilvin pimein: esimerkiksi kolmen yön hotellimajoituksen voi saada kahden yön hinnalla, jotta lännestä tulevat turistit pysyisivät Venäjän maaperällä kauemmin. Kankaat ja vaatteet ovat olleet halpoja aiemminkin, mutta ovat halventuneet entisestään. Lisäksi monet suomalaiset pienryhmät käyvät joukkovoimalla hamstraamassa elektroniikkaa ja kosmetiikkaa, ja samalla herkuttelevat luksusravintoloissa halpaan hintaan. 5-10 eurolla voi syödä jo kolmen ruokalajin aterian.

Syntyikö sinulle ajatus lähteä viimehetken jouluostoksille idän suuntaan? Jos mielit lähteä vaikkapa pikavisiitille Pietariin, hankinnat kannattaa maksaa nimenomaan ruplilla eikä euroilla, jos haluaa suurimman voiton. Kauppiaat huolivat mielummin arvokkaamman euron pussiinsa, mutta voivat ottaa lisämaksua sukanvarteen. Ruplilla maksettaessa halvimmillaan 55 litran tankillisesta bensaa tarvii maksaa vain 29 euroa, mutta euroilla maksettaessa sama määrä bensaa voi maksaa jopa 43 euroa. Myös korttimaksuihin laitetaan hyvät käsittelymaksut.

Vaikka monia matkustajia riittää, useimpien kuluttajien matkustusintoa lieventää epävakaat poliittiset olot. Kuitenkin halpa houkuttelee aina ihmisiä liikkeelle.


Lähteet: HS, Yle

Poliitikoille Naton suosion nousu on pulma


Myönteisyyden kasvu Nato-jäsenyyteen ja puolustusmäärärahoihin ovat Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n tutkimuksen selvimmät muutokset.
   Svenska Dagbladetin tutkimus kertoo ruotsalaisten Nato-myönteisyyden nousseen maaliskuun 31 prosentista 40:een ja vastustuksen laskeneen 50:stä 42 prosenttiin.

Nato-jäsenyyttä kannattaa nyt noin kolmannes, kun vuosi sitten vastaava osuus oli viidennes, tämä ei ole Ukrainan jatkuvan sekasorron takia mikään ihme.
Poliitikkoja askarruttaa, miten vaalitaistelussa Natosta keskustellaan ja millainen Nato-pykälä sorvataan seuraavaan hallitusohjelmaan.

Lähe: http://www.satakunnankansa.fi/Paakirjoitukset/1194944912655/artikkeli/naton+suosion+nousu+on+pulma+poliitikoille.html

Ruplan rupsahdus

Maailmallakin tunnetulle Putin-juustolle oli kysyntää. Putin-juusto -sana valittiin vuoden sanaksi.

"Venäjän näkymät ovat erittäin hyvät. Siellä on iso kulutuspotentiaali ja ostovoimaisen väestönosuus on koko ajan kasvamassa."

Näin totesi Myllyn Paras -yhtiön toimitusjohtaja Pekka Savela Ylen artikkelissa vuonna 2013. Vienti Venäjälle kasvoi tammi-elokuun aikana vuonna 2013 ripeää kymmenen prosentin tahtia.

Positiiviset mielikuvat Venäjän talouden tulevaisuudesta ovat rapisseet talouspakotteiden ja öljyn hinnan romahtamisen lomassa. Venäjän talous yskii. Rupla on menettänyt arvoaan keskikesän jälkeen 25 prosenttia euroon nähden ja 36 prosenttia dollariin nähden. 

Ruplan arvoromahdusta selittää kolme syytä: tärkein on öljyn hinnan lasku, sillä Venäjän viennistä jopa kaksi kolmannesta on öljyä ja maakaasua. Toinen syy on Venäjän talouden heikkous, jota painaa alemmaksi entisestään lännen asettamat pakotteet. Lisäksi ruplan syöksyyn vaikuttaa Venäjän keskuspankin uusi rahapoliittinen linja, jossa rupla laitettiin kellumaan.

Kansalaiset eivät kuitenkaan murehdi. Venäläiset kuluttajat ovat suhteellisen rauhallisessa mielentilassa ja uskovat ruplan selviytymiseen. Ruplan romahdus alkaa kuitenkin pian kiristää kuluttajien oloja, kun aiemmin ostetut varastot tyhjentyvät vähitellen. Venäläisten ostovoima katoaa, kun ulkomaiset tuotteet maksavat yhä enemmän ruplissa.

Venäjän huono taloustilanne heijastuu naapurimaihin asti, eikä Suomi ole poikkeus. Venäjä on Suomen kolmanneksi suurin vientimaa heti Ruotsin ja Saksan jälkeen. Suomen Pankin laskelmassa rupla heikentyisi 20 prosenttia ja Suomen vienti Venäjälle supistuisi 25 prosenttia vuoden aikana. Se veisi Suomen talouskasvusta 0,9 prosenttia, ja riittäisi todennäköisesti viemään Suomen talouden plussalta miinukselle. Entinen pääministeri onkin karusti ennustanut, että Venäjän talouden kaatuessa Suomi kaatuu sen mukana.

Venäjä on tärkeä vientimaa suomalaisille yrityksille, kuten Valiolle ja Atrialle. Helsingin Sanomien mukaan Atria aikoo lomauttaa henkilöstöään Venäjän kaupan hankaloitumisen johdosta. Suomessa naurattanut Putin-juusto on surullisenkuuluisa esimerkki viennin vaikeutumisesta pakotteiden seurauksena.

Yksi huono merkki Venäjän taloudessa on tallelokeroiden kysynnän lisääntyminen. Ihmiset työntävät kaappeihin rahaa, usein dollareita, kun usko omaan valuuttaan ja rahoitusjärjestelmään horjuu. Venäjän pankkimaailmakaan ei näe valonpilkahdusta: maan toiseksi suurin pankki VTB on vaikeuksissa. Pankki pyytää 250 miljardin ruplan eli noin 4,3 miljardin euron apupakettia maan hallitukselta.

Vaalit ohi

Pöly on jo laskeutunut Yhdysvalloissa, sillä kongressivaalit ovat ohi. Aivan kuten oletettiin, vaalien tulos oli selvä. Republikaanit ottivat edustajainhuoneen lisäksi myös senaatin haltuunsa. Tämä tietää Barack Obamalle ja demokraateille tukalia oltavia kahdeksi vuodeksi.
Mitch McConnell, vastavalittu republikaanien senaattori, aikoo viedä Amerikan aivan toiseen suuntaan. Suunnan muutosta Amerikkaan onkin jo kaivattu, sillä Barack Obaman luottamus on hiipunut kaiken aikaa. Vaikka istuva presidentti onkin helpottanut työttömyyttä ja auttanut talouskasvua, se ei ole vielä ollut huomattavaa. Republikaaneja pidetään Amerikassa parempana talousosaajina. Sen sijaan demokraatteja pidetään parempina sosiaalikysymyksissä. Huono taloustilanne on kuitenkin osottautunut republikaanien eduksi.
Kongressivaalit ovat ohi, mutta presidentinvaalit ovat jo näköpiirissä. Vaalit ovat kahden vuoden päästä, mutta niiden kamppaniointi oletetaan alkavan jo ensi vuoden alussa. Odotettavaa on myös ketkä asettuvat ehdolle. Yhdysvaltain entisen ulkoministerin Hillary Clintonin odotetaan asettuvan ehdolle demokraattien riveistä.

ottawan ammuskelut

                                                   Ottawan ammuskelut
Kanadan pääkaupungissa on saatu ammuskelun tekijä kiinni joka on tällä hetkellä viety kuulusteluihin ja on varmistettu kolme ihmistä kuolleeksi ja viisi loukkaantui vakavasti. Ammuskelu sijoittui ottawa senatorssin pelihalliin. Toinen ammuskelu tapahtui presidentin talossa ottawassa. Tekijä on otettu kiinni ja viety kuulusteluihin. Tapahtuman aikana presidentti oli piilossa pöydän alla.

Miksi Espanja ei päästä irti Kataloniasta?

Kataloniassa aluehallintus järjesti epävirallisen äänestyksen selvittääkseen katalonialaisten halua itsenäistymiseen. Enemmistö kannatti itsenäistä ja erillistä valtiota, mutta todellisessa äänestyksessä tilanne luultavasti olisi toinen, sillä Espanjan hallitus oli kehottanut itsenäisyyttä vastusvia katalonialaisia boikotoimaan äänestystä.

Miksi Espanja vastustaa Katalonian itsenäistymistä niin jyrkästi?

Yksi syy on varmasti se, että 70 % Eurooppaan menevistä espanjalaisista tuotteista kulkee Katalonian läpi. Jos Katalonia itsenäistyisi uudeksi valtioksi, espanjalaiset tuotteet menisivät uuden valtion lävitse, ja koska tässä vaiheessa kukaan ei voi olla varma hyväksyykö EU mahdollisen Katalonian valtion jäsenmaakseen, saattaisi alueen itsenäistyminen haitata huomattavasti Espanjan vientiä.

Toiseksi. Jo vuonna 2012 Espanjan hallitukselle Katalonian erohaaveet aiheuttivat tuskaa, sillä pääministeri Mariano Rajoy pyrki tasoittamaan maan taloutta, mutta koska Katalonian bruttokansantuotteen osuus koko Espanjasta oli silloin noin 20 %, hätäiltiin että kuka sijoittaisi maahan jonka BKT saattaa alentua lähivuosina parillakymmenellä prosentilla.

Pilakuvat taisteluvälineenä

Pilakuvat ovat yksi väline, jonka kautta poliittisia tapahtumia voi viestittää värittämällä ja yksinkertaistamalla, ja joita on helppo myös tavallisen kansan ymmärtää.

Venäjä käyttää tehokkaasti informaatiota ja kulttuuria omien valtapyrkimystensä edistämiseksi. Venäjän antaman disinformaation ei ole tarkoitus vakuuttaa, vaan ennemminkin koukuttaa ja hämmentää yleisöä. Esimerkiksi keksityt salaliittoteoriat luovat vainoharhaisuutta ja vievät pohjan järkevältä poliittiselta keskustelulta. Sosiaalisessa mediassa niin sanotut "trollit" levittävät disinformaatiota ja pakottavat länsimaita käyttämään voimavarojaan trollien estämiseen. 

Seuraavat pilakuvat ovat venäläisen lehden The Moscow Timesin sivuilta. 

Lisää osoitteesta: http://www.themoscowtimes.com/multimedia/photogalleries/putins-russia/5123.html

RT (aiemmin Russian Today) on kuuluisa esimerkki, jonka ohjelmarahoitus tulee Venäjän federaation budjettivaroista. Päättele itse, mikä on Kremlin prodagandaa ja mikä ei.

Monikansalliset yritykset - kuten Apple - vetoavat myös venäläisiin kuluttajiin.

Joskus tiedonjano voi olla tavallistakin janoa suurempaa. 

Sekä Ruotsia että Venäjää nöyryyttänyt sukellusveneselkkaus herätti huomiota koko maailmassa. 

Öljy on myös ruplan hyvinvoinnin polttoainetta.

Tiedotusvälineiden informaatiosota on yksi keino muokata kansalaisten näkökulmia ulkopuoliseen maailmaan.

Angela Merkel on ollut aktiivisessa roolissa Ukrainan kriisissä ja Venäjän vastaisissa pakotteissa.

Venäjän asettamat vastapakotteet ovat iskeneet etenkin Valion liiketoimintaan.

Facobook ja sen tuoma länsimainen vaikutus nähdään uhkana Venäjän kannalta.

Ukrainan vaalit

Ukrainassa on pidetty lähiaikoina kahdet mielenkiintoiset vaalit, Ukrainan järjestämät parlamenttivaalit sekä separatistien järjestämät omat vaalit Luhanskin ja Donetskin alueella. Kummatkin vaalit ovat herättäneet paljon kiinnostusta ympäri maailmaa, ja varsinkin separatistien vaaleista on noussut paljon keskustelua ja mielipiteitä.

Ukrainan valtion omat vaalit järjestyivät melko hyvin, ja vaalit sujuivat kohtalaisen rauhallisissa merkeissä. Vaaleilla haluttiin saada valtiolle uusi parlamentti ja sitä kautta lähentää Ukrainan suhteita läntisen Euroopan kanssa sekä saada vihdoinkin Itä-Ukrainan sotatoimille loppu. Vaalien tulos tukee näitä toiveita, nimittäin enemmistö annetuista äänistä meni niiden puolueiden ehdokkaille, jotka suosivat Itä-Ukrainan kriisin selvittämistä neuvottelemalla sotimisen sijasta sekä tukevat Ukrainan pysymistä länsimaiden puolella.

On kumminkin liian aikaista sanoa, onko Ukrainan tulevaisuus näin positiivinen kuin voisi näiden vaalien perusteella olettaa. Yksi suurimmista riskitekijöistä on nimittäin Ukrainan erittäin huono taloudellinen tilanne, jota Venäjä pystyy ohjailla oman mielensä mukaan melkein niin paljon kuin tahtoo muunmuassa kaasu toimitusten myötä.

Separatistien järjestämät vaalit Luhanskin ja Donetskin sota-alueilla ovat sitten oma lisänsä tähän Ukrainan kriisiin. Vaaleilla valittiin separatistien julistamille kansantasavalloille uudet johtajat. Näitä vaaleja on kritisoitu laittomiksi etenkin Ukrainan, EU:n sekä Yhdysvaltojen puolelta, mutta Venäjä ja itsenäiseksi julistautuneet Itä-Ukrainan kaupungit ovat antaneet tukensa näille vaaleille.
On todettu, että vaalijärjestelyt ovat olleet hyvin puutteelliset. Esimerkiksi tarkkoja listoja äänioikeutetuista ei ole voitu tehdä, koska sadattuhannet asukkaat ovat joutuneet jättämään kotinsa ja lähtemään sotaa pakoon muualle Ukrainaan tai Eurooppaan. Lisäksi sähköjä on sodan jäljiltä vain siellä täällä, ja se on vaikeuttanut tiedonkulkua.

"Äänestys vaarantaisi vakavalla tavalla Minskissä solmittuja rauhansopimuksia, samoin kuin Ukrainan perustuslakia ja kansallista lakia," sanoo YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon.

Moni muukin taho on vedonnut syyskuussa solmittuun Minskin rauhansopimukseen ja yleisesti länsimaisissa valtioissa ollaan sitä mieltä, että Minskin rauhansopimuks rikkoutui lopullisesti vaalien myötä. Sopimuksen sotilaallista osaa eli tulitaukoa ja joukkojen vetäytymistä oltiin rikottu jo aiemmin ja nyt vaalien myötä myös poliittinen sopimus rikkoutui. 

Ukrainan valtio oli hyväksynyt lain, jonka mukaan Donetskilla ja Luhanskilla tulee olemaan osittainen autonomia. Lisäksi Minskin rauhansopimuksessa sovittiin, että kaupungeissa järjestetään paikallisvaalit Ukrainan lakien mukaisesti. Nyt kumminkin separatistit ovat sitä mieltä, että he saavat itse tehdä esimerkiksi vaalien kaltaiset isot päätökset. Näyttää siis siltä, että Venäjä on täysin sitä mieltä, että separatistien hallitsemien alueiden kuuluu irrottautua Ukrainasta lopullisesti eikä vain antaa heille autonomista osaa. Tämä tietää sekä kriisin että neuvotteluiden pitkittymistä edelleen, loppua ei näy.

Lähteet:
 http://yle.fi/uutiset/yk_usa_ja_eu_tuomitsevat_ita-ukrainan_separatistialueiden_vaalit/7574191
http://www.ts.fi/uutiset/ulkomaat/696340/YKn+paasihteeri+ItaUkrainan+vaalit+valitettava+tapahtuma

Yhdysvallat

Käsittelen teksteissäni Yhdysvaltain politiikkaa erityisesti ulkopolitiikan näkökulmasta. On kuitenkin todettava heti alkuun, että Yhdysvaltalaiset ovat tänään, tiistaina, äänestäneet kongressivaaleissa. (Yhdysvaltain kongressi on maan parlamentti, jolla on perustuslain mukaan yksinoikeus säätää lakeja ja julistaa sota. Lisäksi kongressi hyväksyy presidentin virkaansa.) Näin on jokseenkin luonnollista, että käsittelen tätä aihetta ulkopolitiikan ohella.

Uutissivustot kuhisevat kongressivaaleista. Ne ovatkin tämän hetken mielenkiintoisin aihe Yhdysvalloissa, sillä niissä valitaan taas uudet edustajat kongressiin. Mutkia matkaan tuo kuitenkin se, että Yhdysvaltoja johtaa demokraattipresidentti ja republikaanit ovat lähellä vaalivoittoa. Demokraatit ja republikaanit eivät kun ole samaa mieltä juuri mistään. "Kun tulee aalto, rantatontit kärsivät eniten". Näin kommentoi politiikan tarkkailija Yhdysvaltain kongressiasetelmia The Economist -lehdessä. Aallolla hän kuvaa amerikkalaisten tyytymättömyyttä nykyisiin kongressiedustajiinsa. Aallon alle mahdollisesti joutuvilla rantatonteilla hän puolestaan kuvaa demokraatteja. 

Kongressivaalien alla ei ole erityisiä vaaliteemoja esitetty. Koko vaalikampanjaa on leimannut äänestäjien tyytymättömyys poliitikkojen keskinäiseen erimielisyyteen. On kuitenkin mielenkiintoista huomata, ettei kansalaiset ole yleensä olleet kiinnostuneita äänestämään kongressivaaleissa. Äänestysprosentti on jäänyt lähes aina alle 40:een prosenttiin. On siis varsin mielenkiintoista jäädä odottamaan kuinka aktiivisesti ääniä on tällä kertaa annettu... Äänestysaktiivisuus on perinteisesti ollut suurimmillaan presidenttiä valittaessa. 

Näillä tiedoilla siis alkuun ja toivottavasti seuraavaksi olisi tiedossa jo hieman jälkipuintia vaalituloksesta!

Emmi

Lähteet:

http://yle.fi/uutiset/yhdysvalloissa_republikaanit_lahella_koko_kongressin_enemmistoa__nama_seikat_ratkaisevat_vaalit/7597157

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1305894078052
http://www.finland.org/public/default.aspx?nodeid=43210&contentlan=1&culture=fi-FI

Hyökkäys on paras puolustus?

Reijo Tossavaisen (ps) mukaan Venäjästä on hyvää vauhtia tulossa Pohjois-Korean kaltainen hylkiövaltio. Vaikka osa Ukrainaa onkin nyt Venäjän, se menetti läheisen ja myönteisen suhteen ukrainalaisten mielissä muun maailman tuomitsevan katseen alla. Ukrainalaiset ovat kansallismielisempiä ja länsimaalaisempia kuin koskaan.

Hylkiövaltion roolia lisää Venäjän suhtautuminen ympäröivään maailmaan. Näyttäisi siltä, että Venäjä näkee ympärillään lähes yksinomaan uhkia ja vaaroja. Venäjän kansallisen turvallisuuden strategiassa eli doktriinissa mainitaan uhkana erityisesti separatismi, ääriliikkeet, kansallismielisyys, Naton laajeneminen, "eräiden valtioiden" yksipuoliset päätökset käyttää voimaa ongelmien ratkaisemiseen (USA, esim. Irakin miehitys vuonna 2003), ohjuspuolustuksen vaikutus asevarustelukilpailun kiihtymiseen sekä kansainvälisen politiikan päätekijöiden vastakkainasettelu.

Luettelo uhkista on melko kaksinaismoralistinen, sillä Venäjä on käyttänyt separatismia Ukrainassa ja Georgiassa häikäilemättä edukseen omien etujensa ajamiseksi. Lisäksi Venäjä näkee kansallismielisyyden uhkana esimerkiksi Baltian maissa, mutta samaan aikaan kasvattaa omaa väestöään - etenkin nuorisoa - entistä kansallismielisemmäksi.

Uhka asevarustelukilvasta on todellinen, eikä Venäjä hidasta sitä alkuunkaan. Georgian sota lisäsi vauhtia Venäjän asevarustelujen uusimiseen, mutta se kompensoi perinteisten asevoimien heikkoutta ydinaseilla. Venäjä on ottanut oikeudekseen käyttää ydinaseita ensimmäisenä - jopa sellaisia valtiota kohtaan, joilla ydinaseita ei ole. Tämä on herättänyt suurta paheksuntaa. Emme voi syyttää asevarutelukilvasta pelkästään yhtä vastapuolta: Yhdysvallat muun muassa päättivät yksipuolisesti lopettaa aseita rajottavan ja torjuntaohjukset kieltävän ABM-sopimuksen.

Ydinasepelon lisäksi pelkoja naapurimaissa herättää se, että vuoden 2010 sotilasdoktriinin mukaan Venäjän presidentillä on myös oikeus päättää maan asevoimien käytöstä maan ulkopuolella, muun muassa Venäjän kansalaisten suojelemiseksi. Tätä oikeutta käytettiin perusteluna Krimin haltuunottamisessa.

Vaikka Venäjällä on pelkoja ympäröivästä maailmasta, silti Venäjän ulkopoliittinen tavoite on välttyä sulkeutumasta pois kansainvälisestä päätöksenteosta, sillä seurauksena olisi sen vaikutusvallan väheneminen. YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenmaana ja ydinasemaana Venäjällä on keskeinen rooli kansainvälisessä turvallisuuspolitiikassa. Etenkin muiden toimijoiden tuloa alueelle, jota se pitää omana intressi- ja etupiirinään, se on vastustanut kynsin ja hampain.

Venäjä pyrkii edistämään sellaista maailman järjestelmää, jossa yhdelläkään toimijalla ei ole ylivertaista asemaa suhteessa muihin ja jossa se itse on yhtenä keskeisenä toimijana. Etenkin Yhdysvaltojen hegemonia ja maailman yksinapaisuus on ärsyttänyt Venäjää: se vastustaa Yhdysvaltojen ylivertaista asemaa maailmanpolitiikassa ja on siksi valmis hyväksymään myös kilpailevien maiden vahvistumisen niin kauan kuin ne toimivat vastavoimana Yhdysvaltojen yksinvallalle.

Venäjä käyttää mielummin keppiä kuin porkkanaa omien tavoitteidensa ajamisessa. Poliittisena syynä voidaan katsoa Venäjän pyrkimys tulla tunnustetuksi suurvallaksi, keinolla millä hyvänsä. Vanhan sanonta sanookin, ettei mikään ole niin hyökkäyksellistä kuin venäläisten puolustus.


Lähteet:
Reijo Tossavainen: Puolustusministeriö: Muutoksen Venäjä -tutkimus
Putinin Venäjästä tuli Pohjois-Korean kaltainen hylkiövaltio (puheenvuoro.uusisuomi.fi)
www.ulkopolitiikka.fi: Venäjä näkee sotilaallisia uhkia kaikkialla

Nato

Mikä on nato?

Nato on Pohjois-Atlannin liitto, joka on poliittinen ja sotilallinen liittouma. Se perustettiin 4. huhtikuuta 1949 Yhdysalloissa, Washingtonissa. Naton päämaja sijaitsee Brysselissä, Belgiassa. Tällähetkellä jäseniä on 28. Naton toiminta on turvata sen jäsenten yhteisiä arvoja, joita ovat oikeusvaltio, demokratia, yksilön vapauksien kunnioittaminen ja kiistojen rauhanomainen ratkaisu. Nato huolehtii jäsenmaiden vapaudesta poliittisesti, turvallisuudesta ja loppu vaiheessa sotilaallisesti. Nykyinen pääsihteeri on norjalainen Jens Stoltenberg, hän aloitti tehtävässä 1. lokakuuta 2014.

Lähe: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjois-Atlantin_liitto


Ulkoministeriön virkamiestyöryhmä Nato-jäsenyyden kannalla

Ulkoministeriö on sitä mieltä, että Nato-jäsenyys selkeyttäisi monin tavoin Suomen asemaa. Ulkoministeriö kertoo, että Suomelle on keskeinen haaste säilyttää sotilaallisesti riittävän uskottava asia oman turvallisuutensa takaamiseksi. Suomen on huolehdittava omasta puolustuskyvystään, jonka perusedellytys on osallistua kansanväliseen yhteistyöhön. 

Lähe: http://yle.fi/uutiset/ulkoministerion_virkamiestyoryhma_nato-jasenyyden_kannalla/7501212

 
Vasemmistoliitto ja Vihreät pitävät kiinni nykyisen hallitusohjelman kirjauksesta, joka kieltää Nato-jäsenyyden hakemisen valmistelun

Vasemmistoliiton ryhmäjohtaja Annika Lapintie, Vihreiden ryhmäjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto ja Vasenryhmän kansanedustaja Markus Mustajärvi olivat sitä mieltä, että Nato-jäsenyyden valmistelulle on saatava loppu seuraavassa hallitusohjelmassa.
RKP:ssä Nato-myönteisyys on lisääntynyt.
Eduskuntaryhmien puheenjohtajien mielestä Nato-päätöstä pitäisi edeltää kansanäänestyksellä. Perussuomalaiset olisivat valmiita jo ensi vaalikaudella.

 Lähe: http://yle.fi/uutiset/enemmisto_puolueista_valjentaisi_hallitusohjelman_nato-kirjausta/7520312

Alexander Stubb antaa ulkomailla väärän kuvan Suomen Nato-linjasta

Stubb oli kertonut medialle Lontoossa Suomen olevan seuraavan hallituksen nykyistä Nato-myönteisempi. Stubb kertoi brittiläiselle BBC:lle, että Suomen olisi pitänyt liittyä Natoon vuonna 1995. 

Keskustan riveistä kysyttiin aikooko Stubb olla tulevaisuudessa varovaisempi lausunnoissaan.

Tähän Stubb vastasi: " Tulen sanomaan aivan samalla tavalla myös seuraavan kerran. "

Lähe: http://yle.fi/uutiset/oppositio_stubb_antaa_ulkomailla_vaaran_kuvan_suomen_nato-linjasta/7519900

Komentaja Lindberg kertoo, että Nato on moninkertaistanut koneidensa määrän Baltiassa

Lindberg kertoo, että aikaisemmin Baltiassa oli vain muutama kone ja nyt sielä on nelin-, jopa viisinkertainen määrä koneita. Baltian maissa Nato on moninkertaistanut ilmatilan valvonnan.
Toiminnan taso ja aktiviteetti ovat nousseet Itämerellä.
Ranska on tarjonnut hävittäjiään Balttiaan ja Puola on valmis luovuttamaan ilmavalvontaan neljä hävittäjää. Tanska on myös tarjonnut neljää konettaan. Nato aikoo vahvistaa läsnäoloaan Baltiassa niin maalla, merellä kuin ilmassa.

Lähteet: http://yle.fi/uutiset/komentaja_lindberg_nato_moninkertaistanut_koneidensa_maaran_baltiassa/7526808

http://yle.fi/uutiset/nato_lisaa_havittajiaan_baltian_ilmatilassa/7183057


Ukrainan hallituksen ykköstavoite on Nato-jäsenyys

Viiden länsimielisen puolueen hallitus on asettanut Nato-jäsenyyden ykköstavoitteekseen solmimassaan hallitussopimuksessa. Pääministeri Arseni Jatsenjuk on sanonut, että Nato on ainoa keino suojella Ukrainaa Venäjältä. Arseni Jatsenjuk ehdotti parlamentille jo elokuussa, että Ukraina luopuisi liittoutumattomuudestaan ja pyrkisi Natoon.
Nato harkitsi jäsenyyden tarjoamista Ukrainalle vuonna 2008, kun Venäjä kävi sotaa Georgiaa vastaan.  Presidentti Viktor Janukovytš oli kuitenkin tätä vastaan.

Lähe: http://yle.fi/uutiset/ukrainan_uuden_hallituksen_ykkostavoite_nato-jasenyys/7645362

  

Nato: Venäjän sotilaslentoja tunnistettu 400 kertaa tänä vuonna

" Suurin osa lennoista on ollut kansainvälisessä ilmatilassa, mutta hyvin lähellä ilmatilaamme. " Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi Länsi-Virossa. Stoltenbergin mukaansa noin sata tunnistetuista venäläislennoista on lentänyt juuri Baltian alueella.

Lähe: http://yle.fi/uutiset/nato_venajan_sotilaslentoja_tunnistettu_400_kertaa_tana_vuonna/7642733

Nato vastasi 25 Venäjän syytökseen

Nato vastasi Venäjän viranomaisten esittämiin syytöksiin faktoilla. Venäjä on esimerkiksi väittänyt Naton ohjuspuolustuksen olevan suunnattu Venäjää vastaan. Venäjä on väittänyt myös Naton johtajien luvanneen, ettei sotilasliitto laajentuisi kahden Saksan yhdistymisen jälkeen enempää itään.

Nato oli vastannut tähän Venäjän väittämään väitteeseen joka oli " Naton ohjuspuolustuksen olevan suunnattu Venäjää vastaan. "

Naton vastaus: Naton ohjuspuolustuspolitiikasta päätettiin Lissabonin huippukokouksessa vuonna 2010, jolloin päätettiin perustaa ohjustorjuntakyky suojamaan Naton eurooppalaisia jäsenvaltioita. Myös Venäjä kutsuttiin mukaan yhteistyöhön. Vuosien 2012 ja 2014 huippukokouksissa toistettiin, ettei ohjuspuolustusta ole suunnattu Venäjää vastaan, vaan sillä aiotaan torjua euro-atlanttisen alueen ulkopuolelta tulevia uhkia.

Lähe: http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2014112918877693_ul.shtml

  

Nato-lähde: Venäjä lisännyt joukkoja Ukrainan rajalla

Nato on havainnut Venäjän lisänneen joukkojaan ja kalustoaan lähellä maan Ukrainan-vastaista rajaa, kertoo nimettömänä puhunut Nato-virkailija. Ukrainan armeija sanoi aiemmin, että venäläinen panssarivaunukolonna olisi tullut Ukrainan alueelle.
Nato selvittää väitteitä, joiden mukaan panssarivaunuja olisi ylittänyt rajan.

Lähe: http://yle.fi/uutiset/nato-lahde_venaja_lisannyt_joukkoja_ukrainan_rajalla/7609105

Venäjän rajalle suunnitteilla suuri sotaharjoitus

Nato vastaa Venäjän kasvavaan uhkaa perustamalla "keihäänkärkijoukot", jotka voivat siirtyä minne tahansa Nato-maiden alueella jopa kahdessa päivässä.
Nato perustaa nopealla aikataululla eliittisotilaista koostuvan osaston. kertoo Naton Pohjois- ja Itä-Euroopan joukkojen ylipäällikkö, saksalaiskenraali Hans-Lothar Domröse.
Päätös osaston perustamisesta on määrä tehdä heti ensi vuoden alussa.

Nato on Domrösen mukaan nyt ensi kertaa ottanut harkintaan suursotaharjoituksen järjestämisen Venäjän-vastaisella raja-alueella.

Lähe: http://yle.fi/uutiset/nato_perustaa_eliittijoukot__venajan_rajalle_suunnitteilla_suuri_sotaharjoitus/7607223

Ebola

Ebola, tuo epidemiaksi edennyt Afrikassa jylläävä tauti, joka on kuluneen vuoden aikana levinnyt koko maailman tietoisuuteen. Kaikkia se hiukan huolestuttaa tai pelottaa, kaikkialla siitä puhutaan, mutta harva oikeastaan edes tietää tarkemmin mistä on kyse. Tarkoituksena on tämän blogitekstin myötä kertoa mikä oikeastaan on ebola, mistä se on peräisin ja kuinka se tarttuu. 

Miten vakavasta jutusta on kyse ja mistä sen tunnistaa?

Ebola on siis viruksen aiheuttama vakava verenvuotokuume. Ebolan varhaisia oireita ovat päänsärky, kuume, heikkous,vatsakivut,nivelkivut, lihaskivut, sekä kurkkukipu. Myöhempiä oireita ovat ripuli,oksentaminen, sekä sisäinen ja ulkoinen verenvuoto.Virus voi tappaa jopa 70-90% sairastuneista, joten mistään pienestä flunssasta ei ole kyse. N.9000 ihmistä on sairastunut ebolaan, joista n.4000 on kuollut. (huom. tieto päivältä 13.10.2014 joten luku lienee suurentunut)

Mistä ebola sai alkunsa?

Ebola ei suinkaan ole uusi tauti. Ensimmäisen kerran tautia on havaittu jo vuonna 1976 Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Sudanissa. Sen jälkeen sitä on ilmennyt vuonna 1995 sekä useamman kerran 2000-luvulla. Laajaksi epidemiaksi se muodostui vasta 2014, koska siihen ei osattu varautua Länsi-Afrikan maissa toisin kuin Kongossa ja muissa maissa joissa ebolaa on ollut aiemminkin. Tarkkaa tietoa viruksen alkuperästä ei ole, mutta sen epäillään saaneen alkunsa hedelmälepakoista.

Miten se sitten leviää?

Monista harhakäsityksistä huolimatta ebola EI tartu ilman kautta. Ebola vaatii tarttuakseen suoran limakalvo- tai verikosketuksen sairastuneen tai kuolleen ihmisen ruumiineritteisiin kuten sylkeen, vereen tai oksennukseen.  Länsi-afrikassa tauti on levinnyt nopeasti mm. sen vuoksi että sairaus oli aluksi tuntematon, hoitohenkilökuntaan suhtaudutaan varauksella ja  hygienian taso on alhainen. Myös hautajaiskäytännöt, joissa omaiset valmistelevat ruumiin ja myös koskevat siihen samalla, ovat aiheuttaneet taudin nopean leviämisen.

Onko olemassa lääkettä jolla hoitaa ebolaa?

Ebolaan ei ole vielä keksitty rokotetta tai lääketta. Joitain rokote- ja lääkevalmisteita on kokeiltu, mutta takuita niiden toimivuudesta ei ole. Ebolasta parantuneiden verta on luovutettu verensiirroissa sairastuneille, ja tämä on osoittautunut toimivammaksi keinoksi, tosin sitäkään ei ole todistettu takuuvarmaksi.

Suomessa ei syytä paniikkiin

Mielestäni meillä Suomessa ei ole syytä paniikkiin vaikka ebolalla paljon mediassa pelotellaankin. Ebola ei tartu ilmateitse, ainoastaan suorassa kosketuksessa sairaaseen. Lisäksi matkustaminen ebola-alueille Suomesta on hyvin vähäistä.  Suomessakin on varauduttu ebolaan sairaaloissa, vaikka WHO:n asiantuntijat pitävät hyvin epätodennäköisenä että ebola leviäisi pandemiaksi. 

Lähteet:

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1412905531730

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01147

Pintaraapaisu Putinin maailmaan

"I consider it to be my sacred duty to unify the people of Russia, to rally citizens around clear aims and tasks, and to remember every day and every minute that we have one Motherland, one people and one future."

Kuka onkaan Venäjän enemmistön hurmannut ihmemies, jolta sujuu urheilulajit jääkiekosta judoon sekä ongelmitta siperiantiikerin ampuminen uhanalaisten lajien suojelun lomassa?

Vladimir Putin oli koululaisena "häirikkö, ei pioneeri". Kuva Putinin kotisivuilta.

"Sellaista kuin 'entinen KGB-mies', ei ole olemassakaan."

Vladimir Vladimirovits Putin syntyi vuonna 1952 Leningradiin, nykyiseen Pietariin työläisperheeseen. Nuoruudessa hän vietti katuelämää, mutta pärjäsi judoharrastuksensa ansiosta. Kuohuntavaiheen jälkeen hän pääsi opiskelemaan Pietarin valtioyliopistoon oikeustiedettä. Samoihin aikoihin häntä pyydettiin töihin KGB:hen. Putin on kommentoinut myöhemmin suostuneensa tiedustelu-uralle vakoilijakultin innoittamana, joka romantisoi vakoilijan työtä romaanien ja filmien avulla.

Putin syntyi sukupolveen, joka haikaili turvallisuutta ja paluuta takaisin aikaan ennen perestroikaa. Tätä sukupolvea kutsutaan ns. illuusiottomaksi sukupolveksi, sillä he hylkäsivät vanhempiensa radikaalin kommunismin.

70-luvulla Vladimir toimi muun muassa Itä-Saksassa ja Dresdenissä. 80-luvun lopussa Berliinin muuri murtui ja KGB-agentti palasi takaisin Pietariin. Siellä hän työskenteli yliopistossa kansainvälisten suhteiden hoitajana sekä pormestarin avustajana. Sen jälkeen hän nousi Jeltsinin presidentinhallintoon ja vuonna 1999 Venäjän pääministeriksi. Loppu onkin historiaa.

"Jos hän asettaa humanitääriset syyt virkavelvollisuuksiaan korkeammalle, hänen ei kuulu olla diplomaatti. Menköön kirkkoon töihin."

Putinin valtakaudella etenkin länsimaiden näkökantilta demokratia on kaventunut. Korruptio nähdään niin suurena osana venäläistä kullttuuria, ettei sitä pidetä tarpeellisena poistaa. Lehtien sensuroiminen ja sananvapauden rajoittaminen on saanut ihmisoikeusjärjestöt raivon partaalle.

Vuoden 2012 jälkeen Putinin mielestä oli aika luoda Venäjälle uusi identiteetti ja arvomaailma. Oli ulkopoliittisen uhon ja totaalitaarisen yhteiskunnan luomisen aika, jossa valtiovalta hallitsisi tekojen lisäksi heidän ajatuksiaan. Putinin uuden doktriinin mukaan Venäjä ei ole samanlainen kuin länsi eikä edes pyri muuttumaan samanlaiseksi, vaikka nykyaikaiset kaupunkilaiset eivät tue tätä käsitystä. Putinin poliittinen linja on ns. putinismia.

Putinismin ideologia perustuu konservatismiin ja ortodoksisiin arvoihin, mikä näkyy seksuaalivähemmistöjä syrjivässä lainsäädännössä. Putin on hakenut tukea konservatiivisilta ryhmiltä ulkomailta, kuten Yhdysvaltojen teekutsuliikkestä ja kävi tapaamassa paavi Franciscusta Roomassa asti.

Ristiriitana kuitenkin on, ettei Putin ole pohjimmiltaan kovinkaan konservatiivinen eikä uskonnollinen.

"Joka ei ikävöi Neuvostoliittoa, on sydämetön. Joka haluaa sen takaisin, on aivoton."

Toisin kuin Jeltsin, Putin ei ole ollut halukas poistamaan Neuvostoliiton perintöä eikä suurvaltaidentiteettiä. Putinin tavoitteena on saada suuruuden ajat takaisin: jos ei vapaaehtoisesti, niin väkisin. Putinin unelmana on uusi talousliitto, Euraasian unioni, johon kuuluisi Venäjän lisäksi Kazakstan, Valko-Venäjä ja Ukraina. Euraasian unioni on nimenä harhaanjohtava, sillä kysymys on nimenomaan Ukrainasta. Putin näkee Ukrainan olleen aina osa Venäjän kulttuurihistoriaa ja etupiiriään, jota ilman Euraasian unioni ei olisi mahdollinen. Siksi kysymys Ukrainasta on erittäin kipeä ja arka Venäjälle historian ja kulttuurin kannalta.

Tulevaisuus?

Putinin kaksi ensimmäistä presidenttikautta olivat kivuttomia - kiitos Venäjän nopean talouskasvun. Moskovasta oli silloin tarkoitus rakentaa Lontoon kaltainen finanssikeskus. Laskusuhdanteen tullessa pääkaupunki jäi kuitenkin sekavaksi rakennustyömaaksi ja suuryritykset huutavat edelleen poisssaoloaan.

Tämän viikon tiistain näkymät olivat karut: ruplan arvo oli alhaisempi kuin koskaan. Eurolla sai 54 ruplaa. Heikko taloustilanne heijastuu bisnesmaailman investoihin ja epävarmuuden lisääntymiseen. Karuimpien arvioiden mukaan rahat riittävät muutamaksi vuodeksi eteenpäin. Ellei Venäjän taloutta saada nousuun, ovat tulevat vuodet vaikeaa aikaa Putinille. Vaikka presidentin tuki ponkaisi nousuun Krimin valtaamisen jälkeen, uusimpien kyselyiden mukaan Putinin kannatus on lähtenyt jo laskuun kansalaisten kesken.

Lähteet: Suomen Kuvalehti: Putinin kylmä maailma
             Arto Luukkanen: Projekti Putin - uuden Venäjän historiaa
             http://eng.putin.kremlin.ru
             wikipedia.org

Euroopassa kaivataan itsenäisyyttä

 Katso kartta aiheeseen liittyen:

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1410929673387

Euroopassa on monia alueita, jotka haikailevat itsenäisyydestä. Tuoreimmin mielessä on Skotlanti, jossa järjestettiin kansanäänestys asiasta syyskuussa. Vaikka ennen äänestystä niukka enemmistö oli itsenäistymisen puolella, äänestyspäivänä itsenäistymisen kannattajat eivät saaneet ääntään kuuluviin. Äänestyspäivän jälkeen Skotlanti on yhä osa Iso-Britanniaa.

Mutta mistä on kyse? Miksi esimerkiksi Katalonian itsehallintoalue haluaa eroon Espanjasta?

Katalonian kohdalla on kyse siitä, etteivät katalonialaiset koe tulevansa tarpeeksi kuulluiksi ja nähdyiksi Espanjassa, ja he joutuvat avaamaan rahapussejaan Espanjan köyhemmille alueille kohtuuttoman paljon.

Saksan Baijerilla on samankaltaisia syitä: Se on rikas, mutta ei halua avata rahapussiaan toisille, vaan määrätä siitä itse.

Joka puolelta Eurooppaa löytyy alueita, jotka haluavat itsenäistyä omiksi valtioikseen. Jossain, kuten Kataloniassa, on tehty selvät suunnitelmat mitä tehdään jos itsenäisyys toteutuu.

Vaikeuksia itsenäistymishaaveet kuitenkin aiheuttavat, ainakin jossain määrin. Ranskan länsirannikolla sijaitsevassa Bretagnessa itsenäisyyden havittelu on kehittänyt nationalistisen terrorijärjestö ARB:n, joka syyllistynyt moniin väkivaltaisiin iskuihin. Kaikkialla valtio ei suostu neuvottelemaan itsenäisyyttä kaipaavan alueen johdon kanssa, joka voi aiheuttaa tyytymättömyyttä kansalaisissa.

Kuinka näille alueille Euroopan alueella tulee käymään? Aiheutuuko väkivaltaisuuksia, avautuuko keskusteluyhteyksiä, vai luopuvatko alueet kaikessa hiljaisuudessa itsenäisyyshaaveistaan? Näitä aiheita seuraillaan tulevissa teksteissä.